Olen HSL:n hallituksen jäsen Espoosta (sd) ja tiistaina 9.2 pidämme seuraavan kokouksen. Tällä kertaa päätettävänä on melko lailla rutiinipäätöksiä.
- Bussiliikenteen tarjouskilpailun 52b/2020 voittajien päättäminen ja yksinoikeuden myöntäminen kilpailun voittaneille liikennöitsijöille. Tällä kertaa päätetään 18 bussin liikenteestä (sen on vain 1,5 % HSL:n tilaamasta bussiliikenteestä).
- Tuusulanväylän linjastosuunnitelman hyväksyminen. Suunnitelma ulottuu vuosille 2022-2030. Tämä suunnitelma ei ehkei ole espoolaisten kannalta niin kiinnostava, se koskee nimensä mukaisesti Tuusulanväylää pitkin kulkevaa bussiliikennettä.
- HSL lausunto valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa tästä 12 vuodeksi laaditusta suunnitelmasta. Ongelmallista suunnitelmassa on se, että suunnitelman kokonaisrahoitustaso ei ole riittävä suunnitelman tavoitteisiin nähden Myöskään kasvavien kaupunkiseutujen (kuten Helsingin seudun) tavoitteita ei huomioida riittävästi suunnitelmassa.
Olennainen juttu on se, että kunta-valtiosuhteessa on pitkään jo siirrytty suuntaan, jossa kunnat ovat rahoittaneet entistä suuremmalla rahoitusosuudella valtion väyläverkkoa. Aiemmin kun rakennettiin esimerkiksi tie- tai rataosuus, niin valtio maksoi kustannuksista suuremman osuuden kuin se nykyään maksaa. Helsingin seudulla joudutaan investoimaan merkittävästi uuteen infrastruktuuriin, koska seutu kasvaa niin voimakkaasti. Valtio ei osallistu riittävän suurella osuudella yhteisten investointien kustannuksiin.
Määrittelemällä hankkeiden rahoitusvastuut koreittain tarkasti tiettyihin prosenttiosuuksiin, ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa kunnille vyörytetään lisää rahoitusvastuuta. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että valtion rahoitusosuus Helsingin seudun liikenneinvestoinneista on liian pieni.
- - Maan hallitus aikoo vähentää kotimaan liikenteen kasvihuonekaasuja (kuten pitääkin) ja HSL:ltä on pyydetty lausunto alustavista suunnitelmista (tiekartasta). HSL:n näkemyksen mukaan suunnitelman puute on siinä, että siinä ei esitetä riittävästi keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Toistaiseksi esitetään toteutettavaksi vain tukia ja kannusteita, joiden päästövähennys on alle 40 % tavoitellusta vähennyksestä, ja jätetään vaikeammat päätökset edelleen auki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti