Siirry pääsisältöön

Helmikuun kokouksen asiat HSL:n hallituksessa

 Olen HSL:n hallituksen jäsen Espoosta (sd) ja  tiistaina 9.2 pidämme seuraavan kokouksen.  Tällä kertaa päätettävänä on melko lailla rutiinipäätöksiä.

 - Bussiliikenteen tarjouskilpailun 52b/2020 voittajien päättäminen ja yksinoikeuden myöntäminen kilpailun voittaneille liikennöitsijöille. Tällä kertaa päätetään 18 bussin liikenteestä (sen on vain 1,5 % HSL:n tilaamasta bussiliikenteestä).

- Tuusulanväylän linjastosuunnitelman hyväksyminen. Suunnitelma ulottuu vuosille 2022-2030.  Tämä suunnitelma ei ehkei ole espoolaisten kannalta niin kiinnostava, se koskee nimensä mukaisesti Tuusulanväylää pitkin kulkevaa bussiliikennettä. 

-  HSL lausunto valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa tästä 12 vuodeksi laaditusta suunnitelmasta.  Ongelmallista suunnitelmassa on se, että suunnitelman kokonaisrahoitustaso ei ole riittävä suunnitelman tavoitteisiin nähden Myöskään kasvavien kaupunkiseutujen (kuten Helsingin seudun) tavoitteita ei huomioida riittävästi suunnitelmassa. 

Olennainen juttu on se, että kunta-valtiosuhteessa on pitkään jo siirrytty suuntaan, jossa kunnat ovat rahoittaneet entistä suuremmalla rahoitusosuudella valtion väyläverkkoa. Aiemmin kun rakennettiin esimerkiksi tie- tai rataosuus, niin valtio maksoi kustannuksista suuremman osuuden kuin se nykyään maksaa. Helsingin seudulla joudutaan investoimaan merkittävästi uuteen infrastruktuuriin, koska seutu kasvaa niin voimakkaasti. Valtio ei osallistu riittävän suurella osuudella yhteisten investointien kustannuksiin. 

Määrittelemällä hankkeiden rahoitusvastuut koreittain tarkasti tiettyihin prosenttiosuuksiin, ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa kunnille vyörytetään lisää rahoitusvastuuta. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että valtion rahoitusosuus Helsingin seudun liikenneinvestoinneista on liian pieni. 

-      -  Maan hallitus aikoo vähentää kotimaan liikenteen kasvihuonekaasuja (kuten pitääkin) ja HSL:ltä on pyydetty lausunto alustavista suunnitelmista (tiekartasta). HSL:n näkemyksen mukaan suunnitelman puute on siinä, että siinä ei esitetä riittävästi keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Toistaiseksi esitetään toteutettavaksi vain tukia ja kannusteita, joiden päästövähennys on alle 40 % tavoitellusta vähennyksestä, ja jätetään vaikeammat päätökset edelleen auki. 





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v