Siirry pääsisältöön

Espoo ei ole lätkä- vaan futiskaupunki

Urheiluihmiset ovat mustasukkaista porukkaa. Espoon kaupunki ei joidenkin laji-aktiivien mielestä kehitä juuri heidän lajinsa olosuhteita tarpeeksi, vaan panostaa aivan liikaa jonkin toisen lajin olosuhteiden kehittämiseen. Varsinkin monet futisihmiset pitävät Espoota lätkäkaupunkina, jossa jalkapallo jää lapsipuolen asemaan.

Se ei tietenkään ole totta.  Futis on lisäksi harrastajamäärältään suosituin laji Espoossa, eikä se takuulla ole jäänyt olosuhteiden kehittämisessä lapsipuolen suhteen. Faktat puhukoon puolestaan.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Espoon kaupunki on rakentanut ainakin seuraavat tekonurmet:
Metsämaa, Lahnus, Leppävaara, Keski-Espoo, Hansavalkama, Espoonlahti, Matinkylä, Tapiola, Tapio ja Olari.

Lisäksi kumppanuushankkeina yhdessä seurojen kanssa on tehty seuraavat kentät/kuplahallit:
Leppävaara, Karakallio, Kivenlahti, Sököviken, Kaitaa ja Tapiola.

Kumppanuushankkeet tarkoittavat sitä, että seurat rahoittavat ja rakentavat, kaupunki yleensä takaa hankkeen. Tosin on, esimerkiksi Leppävaarassa kaupunki laittoi kentän, aidat ja valot, seura puolestaan tekonurmen ja kuplahallin. Espoonlahden urheilupuistossa kaupunki teki pohjat kuplahallille. Kaupungin panos molemmissa hankkeissa on kuusinumeroinen läjä euroja.

Minun puheenjohtamani lautakunnan aikana on toteutettu ainakin seuraavat futiksen olosuhteita parantavat hankkeet:
        Matinkylän yu -ratojen ja tekonurmen uusiminen 2013.
        Hansavalkaman pallokentälle asennettiin tekonurmi keväällä. Laaksolahden jalkapallohallin tekonurmi uusittiin marraskuussa 2013.
        Karakallion pallokentän peruskorjaus, F.C. Kasiysi asensi kustannuksellaan kentälle tekonurmen 2014.
        Olarinniityn hiekkatekonurmi valmistui 2014.
        Leppävaaran urheilupuistossa pallokenttien välinen asfalttialue muutettiin hiekkatekonurmeksi, tekojääputkisto asennettiin maton alle 2015
        Leppävaaran Pallo ry:n tekonurmi ja talviaikainen kupla valmistui 2015.
        Espoon Palloseuran Jalkapallo ry asensi kustannuksellaan tekonurmen Kivenlahden pallokentälle 2015.
        Tapiolan urheilupuistossa kakkosnurmi vaihdettiin tekonurmeksi 2015.
        Haarssin puiston tekonurmikenttä 2016-2017.
        Säterinniityn pallokenttä ja lähiliikunta-alue 2016-2017.
        Kaitaan kentän tekonurmi Jalkapalloilun Tuki Oy:n kanssa 2016-2017.


Ei hassummin. Vielä kun saamme Tapiolan urheilupuiston kuntoon ja uuden stadionin rakennettua, niin olosuhteet alkavat olla erittäin hyvässä kunnossa – futiksen harrastajille. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v