torstaina, toukokuuta 26, 2016

Espoon johtajat palkkasivat oman kesätyöntekijän - palkka 10.000 € kuukaudessa

Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttas palkkasi Keravan ex-kaupunginjohtajan määräaikaiseen tehtävään Espooseen toukokuun alussa (http://www.espoo.fi/fi-FI/Petri_Harkonen_Espooseen_maaraajaksi(90192)) . Kaupunginhallitukselle asiasta ei kerrottuja he kuulivat tästä jälkeenpäin, Helsingin sanomien jutusta.

Kun itse satuin kuulemaan, että Keravan konsultille maksetaan 10 000 € kuukaudessa, epämääräisestä työstä, niin pakko oli antaa kynän laulaa. Jos minä jotain inhoan, niin piiri pieni pyörii-mielikuvan antavia päätöksiä.

Tämä oli alunperin tarkoitettu mielipidekirjoitukseksi.


Espoon johtajat palkkasivat oman kesätyöntekijän

Johtamani liikunta- ja nuorisolautakunta päätti jakaa tänä kesänä 900 espoolaiselle nuorelle 300 € euron kesäsetelin kesätyöllistymistä varten.  Setelin avulla nuorilla on helpommat mahdollisuudet saada arvokasta kesätyökokemusta. Espoon johtajat kantoivat kortensa kekoon ja palkkasivat oman kesätyöntekijänsä, kun Keravan irtisanoutunut kaupunginjohtaja Härkönen palkattiin kesätöihin Espoon kaupungille reiluksi kolmeksi kuukaudeksi. Hänen työnkuvansa on epämääräinen; selvittää johtamisen kehittämistä. Tästä hänelle maksetaan vaatimatonta 10 000 euron kuukausipalkkaa.  Kunnon kesätyöntekijä on aina palkkansa ansainnut, mutta nyt Härkösen palkka vaikuttaa törkeän ylimitoitetulta.

Espoon poliittinen johto tuli yllätetyksi – taas kerran – kuin puun takaa. Poliittisilta päätöksentekijöiltä ei viitsitty kysyä saati edes informoida asiasta. Kaupunginjohtaja Mäkelä ja rahoitusjohtaja Konttas päättivät asiasta miesten kesken.  Älkööt poliitikot sekaantuko operatiiviseen johtamiseen! Ehkä tahtomattaan kaupunki vankisti jälleen sitä viime aikoina vahvistunutta kuvaa pienen päätöksentekijöiden piirin Espoosta. Tällaista kuvaa Espoosta en minä halua olla edistämässä.
En voi olla ihmettelemättä, miksi kaupunginjohtaja ja rahoitusjohtaja, jotka ovat nousseet tehtäväänsä nimenomaan valtuustokokemuksensa avulla, eivät valmistelleet asiaa avoimemmin. Kun asioista kerrotaan päättäjille avoimesti ja ajantasaisesti, epäilyksen siemen ei jää itämään. Nyt pienessä piirissä valmisteltu ja päätetty asia jättää epäilyksen varjon, vaikka asiassa on menetelty kaupungin johtosääntöjen mukaisesti.

Kaupungin talous ei hetkahda yhdestä ylikalliista selvitystyöstä, mutta Keravan miehelle maksettavalla summalla voitaisiin antaa noin 170 nuorelle 300 euron kesäseteli.   Sietää olla poikkeuksellisen vaikuttava selvitys!

Antti Aarnio
Liikunta- ja nuorisolautakunnan pj (sd)


torstaina, toukokuuta 19, 2016

Nuori Espoo Suuntaamo - Espoon kaupungin nuorisopalvelujen suunta tuleville vuosille

Mihin suuntaan nuorisopalveluita kehitetään tulevaisuuden Espoossa? Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti huhtikuun kokouksessaan (21.4) siitä millaista nuoripalvelua Espoossa tehdään. Päätös oli liian merkittävä jäädäkseen ilman blogikirjoitusta, joten parempi bloggaus myöhään kuin ei milloinkaan 

Päätöstä edelsi melkein vuoden prosessi, joka alkoi lautakunnan risteily- ja tutustumismatkalla Tukholmaan. Tällä reissulla lautakunta kävi virkamiesten kanssa ensimmäiset keskustelut siitä millaisia ajatuksia lautakunnalla on nuorisopalveluiden kannalta. Sitä seurasi virkamiesten valmistelu, itse lasten ja nuorten näkemysten kuunteleminen ja henkilöstön näkemysten huomioiminen. Lopuksi lautakunnalle tuotiin suuntaviivat päätettäväksi.

Näin päätöksenteon pitäisi aina mennä kunnallisessa päätöksenteossa. Lautakunnat tekevät strategisia linjauksia ja virkamiehet vievät asioita tältä pohjalta eteenpäin. Se vaatii luottamusta niin virkamiesten kuin poliittisten päättäjien välille. Virkamiesten tulee luottaa siihen, että luottamushenkilöt eivät sekaannu operatiiviseen toimintaan ja luottamushenkilöiden taas siihen, että virkamiehet noudattavat heidän päättämiä suuria linjoja. Toistaiseksi tämä on onnistunut hyvin johtamassani Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnassa.


Mikä tulee esimerkiksi muuttumaan? 

Nuorisopalveluiden pääasiallinen kohderyhmä on tulevaisuudessa 12- 17-vuotiaat nuoret. Nuorisotila- ja harrastustoimintaa tarjotaan pääasiassa 6-9-luokkalaisille sekä 17-vuotiaille toisen asteen opintoihin siirtyville nuorille.

Toimintaa tarjotaan ympäri vuoden, mutta toimintaa rytmitetään enemmän kolmeen toimintakauden mukaan : kevät-, kesä- ja syyskausi. Nuorille tarjotaan toimintaan maanantaista-lauantaihin ja toiminnan painopiste tulee olemaan nuorten kohtaamisessa. Ehkä tiivistäen, tulevaisuudessa mennään enemmän sinne missä nuoret ovat. 

Kesällä pyritään järjestämään aiempaa enemmän toimintaa, mutta painopiste siirtyy päivätoimintaan. Vähemmän yöleirejä, enemmän päivätoimintaan. 

Kouluyhteistyössä keskitytään toimimaan pääasiallisesti 6-7-luokkalaisten kanssa. 

Nämä esimerkkimuutokset voivat vaikuttaa pieniltä, mutta yhdessä ne muuttavat nuorisotyön suuntaa, lautakunnan mielestä parempaan suuntaan. Mutta muutoksen johtaminen tulee olemaan haastavaa, eivätkä muutokset tule tapahtumaan hetkessä.  

Minua ja montaa muuta lautakunnan jäsentä huolestutti eniten se,  miten käy kaikkein nuorimmille lapsille tulevissa uudistuksissa. Emme halunneet sulkea täysin ovia 9-11-vuotiailta, joten teimme kokouksessa ehdotuksestani lisäyksiä päätösehdotukseen. Ne eivät ole ristiriidassa päätösesityksen kanssa vaan täydentävät lautakunnan näkemystä. 

Nyt kehittämistyö vasta todella alkaa! Tutustu tarkemmin täältä.

1.    9-11-vuotiaille suuntautuvaa toimintaa ei lopeteta. Myös kerhotoiminta jatkuu huomioiden alueiden palvelutarjonnan ja mm. sosioekonomiset tarpeet.

2.    Nuorisopalvelut toteuttaa tulevissa NuoriEspoo-suuntaamo- päätöksissään positiivista diskriminaatiota eli huomioi, että eri alueilla on erilaisia tarpeita. Tavoitteena on luoda nuorille mahdollisuuksia osallistua heitä itseään kiinnostavien tapahtumien järjestämiseen.

3.    Kouluyhteistyötä jatketaan, mutta nuorisonohjaajien työpanos keskitetään 6.-8.-luokkalaisten nuorten parissa toimimiseen.
Alakouluikäisten kohdennettuja pienryhmiä jatketaan tarpeen mukaan.

4.    Nuorisopalveluiden henkilöstö otetaan mukaan tulevien muutosten valmisteluun ja heidän näkemyksensä myös huomioidaan tulevia päätöksiä valmisteltaessa.

5.    Vaikutuksia seurataan ja lautakunnalle tuodaan ensimmäisen kerran arvio vaikutuksista loppukeväällä 2017.