Siirry pääsisältöön

SDP ja tasa-arvo & solidaarisuus

Nyt olen isojen asioiden äärellä, kun kirjoitan SDP:stä, tasa-arvosta ja solidaarisuudesta. Mutta aika vaatii keskustelua ja pohdiskelua, heitetään oma lusikka soppaan. Olen sentään SDP:n puoluekokousehdokas, jo ehdokkuus velvoittaa.

Vasemmistopuolueet on perustettu ajamaan tasa-arvoa ja solidaarisuutta yhteiskuntaan. Reilun sadan vuoden jälkeen työ on yhä kesken. Ehkä nykyaikana  pyrkimys tasa-arvoon ja solidaarisuuteen tarkoittaa  pyrkimystä vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Se on ollut ja sen tulee olla yksi SDP:n tärkeimmistä tehtävistä. 
Lähes kaikissa viime aikoina tehdyissä kansalaiskyselyissä kansalaiset ovat huolissaan eriarvoisuuden kasvusta.  Vastaajat eivät halua kasvattaa tuloeroja tai lisätä kansalaisten välisiä eroja. Tai niin he ainakin väittävät. Mutta onko niin, että suomalaiset ovat muuttuneet siten, että he ovatkin yhä enemmän huolissaan oman viiteryhmänsä eriarvoisuuden kasvusta (keskiluokka keskinäisestä eriarvoisuuden kasvusta, köyhät taas omastaan). Yhteiskunta on eriytynyt niin, että suomalaiset eivät yksinkertaisesti enää välitä siitä miten ryhmän ulkopuolisilla menee. Kuten professori Juho Saari totesi HS:ssa (26.1)  So­siaa­li­nen etäi­syys on Suo­mes­sa kas­va­nut, oman maan huo­no-o­sai­set ovat meil­le muu­ka­lai­sia. Saaren mukaan on tutkittu kuinka paljon myö­tä­tun­toa suo­ma­lai­set tun­te­vat asun­not­to­mia ja mui­ta huo­no-o­sai­sia koh­taan. Noin puo­let sa­noo, et­tei vä­li­tä heis­tä pät­kää­kään. Yli 60 pro­sent­tia sa­noo, et­tei ole hei­dän kans­saan sa­mas­sa ve­nees­sä. (Saarella ja kumppaneilla on tulossa kirja näistä tutkimuksista piakkoin). 


Mitä enemmän kansalaisten keskuudessa kasvavat kokemukset siitä että yhä harvempi meistä kansalaisista on samassa veneessä, sitä huonompi tulevaisuus Suomella on. Ei ole kenenkään etu että edes tuntemus eriarvoisuudesta kasvaa. Ei ole yrittäjien tai köyhien etu jos vastakkaisasettelu yhteiskunnassa lisääntyy. SDP:n on siis vastustettava tällaista kehitystä voimakkaasti. 

On haaste löytää sellaiset politiikkakeinot, jolla eriarvoisuutta yhteiskunnassa tulevaisuudessa vähennetään. Lähivuosina, ehkä -vuosikymmeninä monessa mielessä perinteistä SDP-läistä jakopolitiikkaa on todennäköisesti vaikea toteuttaa julkisen talouden heikohkon taloudellisen tilanteen takia. Voi olla mahdotonta (ja ehkä myös epäviisasta)  vähentää sosiaalista eriarvoisuutta sosiaaliturvan parantamisen avulla, eikä tulonjaon tasoittaminen verotuksen progressiivisuutta kiristämällä ole sen helpompaa (eikä ehkä myöskään järkevää).

Vielä haastavampaa on löytää kansalta valtuudet toteuttaa eriarvoistumista vähentävää politiikkaa, jos Saaren kuvailema sosiaalinen etäisyys kasvaa nykyistä voimakkaammin Suomessa. Jos kansalaisilla ei riitä myötätuntoa vähempiosaisia kohtaan, ei auta vaikka SDP kuinka varoittaa kehityksen vaaroista.

Sanoman ja politiikkavaihtoehtojen pitää olla sellaisia, että ne kiinnostavat laajaa äänestäjäkuntaa. Vanhan liiton miehenä uskon korkean työllisyysasteen ja tehokkaiden julkisten palvelujen olevan paras keino eriarvoisuuden vähentämisessä. Ja uskon teemojen kiinnostavan kansalaisia. 

 Jollain ihmeellä (jota kukaan ei ole vielä keksinyt) reilusti suurempi osa työvoimasta pitäisi saada mukaan työelämään ja heille työpaikkoja. Jos me siinä onnistumme, tasa-arvo ja solidaarisuus yhteiskunnassa paranevat.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen.
Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni.

Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Kau…

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin".
Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä.
Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo Soini kann…

Tosi Vihreä

Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa.

Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostanee…