Siirry pääsisältöön

Ryhtiä terveysaseminen kehittämiseen!


Espoon terveyskeskuksen lääkärit ry (Ryhdistys) lähestyi minua ja muita sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseniä kirjeellään. Kirje oli niin hyvä, että toivoisin sen olleen minun kirjoittama. Olen samaa mieltä lähes kaikesta.   Kopioin osan kirjeestä ja muokkasin sitä hieman, koska aihe on on niin tärkeä.

”Kenttätyöntekijöiden kuva nykytilanteesta on jokseenkin lohduton: 
varsinkin lääkärin vastaanottoaikoja on huonosti saatavilla ja monesti työntekijät ja potilaat joutuvat tyytymään puolittaisiin ratkaisuihin.  Tähän vaikuttavat hyvin monet seikat, kuten alati lisääntyvä toimistotyö sekä runsaasti työaikaa syövät neuvola- ja koululääkärin tehtävät. Terveyskeskuksessa tarjotaan laadukasta ja monipuolista hoitoa ja tukea erilaisiin elämäntilanteisiin ja terveysongelmiin. 
Tätä on vaikea mitata. Perusterveydenhuollon monet tehtävät eivät yleensä välity suurelle yleisölle vaan ainoana mittarina usein pidetään lääkärin sairausvastaanotolle pääsyä. Saatavuus on erittäin tärkeä, mutta ei ainoa, laadun merkki. Väestön lisääntyvään palvelutarpeeseen esimerkiksi terveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa on varauduttava ajoissa.

Olemme huolissamme eriarvoistumisesta. Suomessa, myös Espoossa, on selvästi nähtävissä jakautuminen kahden kerroksen väkeen – ja kahden kerroksen palveluihin. Terveyskeskukset ovat kovaa vauhtia profiloitumassa työelämän ulkopuolella olevien palveluksi. Tutkimuksen mukaan alimmassa tuloviidenneksessä elinajanodote ei enää nouse. Ylimmän ja alimman tuloluokan välinen kuilu on venynyt vauhdikkaasti. Meidän on siis ennen kaikkea panostettava tähän väestöryhmään. Tämä väestöryhmä mitä suurimmassa määrin tarvitsee palvelunsa, mutta ns. raskas potilasmateriaali uhkaa yksipuolistaa henkilöstön työnkuvaa, joka myös muodostuu monelle liian työlääksi. 

Resurssien oltua jo pitkään niukat on varsinainen terveysetua ja laadukkaita elinvuosia tuova ennaltaehkäisevä työ jäänyt käytännössä pois palvelupaletista. Työterveyshuollon tapaan emme pysty tarjoamaan säännöllisiä terveystarkastuksia muille kuin alaikäisille, mikä on lakisääteistä toimintaa.

Suurin vaikutus on kuitenkin kaikella sillä, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen lääkärin tai hoitajan vastaanoton. Parasta olisi, jos kuntalaisilla olisi mahdollisuus elää niin terveellisesti etteivät he tarvitsisi terveydenhuollon palveluja. Tämä taas vaatii erittäin monialaista ja pitkäjänteistä työtä kaikilla tasoilla ja aloilla: 
sosiaalipalveluissa, liikuntapalveluissa, asumisessa, liikennejärjestelyissä jne. Palkintoa ei ole odotettavissa muutamassa vuodessa. Vahvalla perusterveydenhuollolla on odotettavissa säästöjä myös erikoissairaanhoidon kuluissa.”

Kirjeessä näkyy lääkäreiden huoli, mutta myös ongelmien laaja-alaisuus. Kaikki vannovat ennaltaehkäisyn merkityksen nimiin, mutta käytännössä tämän työ jää jonnekin nurkan taakse. Toisaalta ennaltaehkäisevää työtä pitäisi tehdä paljon muuallakin kuin terveysasemilla: kouluissa, neuvoloissa ja työpaikoilla.
Suomen lääkärilehdessä (2.12.2011) julkaistiin artikkeleita terveyserojen kasvusta, tähän lääkärien yhdistys viittaa kirjeessään. Niin Suomessa ja muissakin maissa pätee se, että mitä alempi asema, sitä huonompi terveys. Ei ole olemassa yhteiskuntaa, jossa köyhät olisivat rikkaita terveimpiä.

Espoon lääkäreiden yhdistyksen kirjeessä todetaan, että meidän pitäisi panostaa Espoossa alimman tuloluokan ihmisiin tai heidän palveluihinsa. Tiedetään, että he ovat vaativa asiakasryhmä, jonka hoitaminen vie resursseja, eikä ole henkilökunnasta aina niin palkitsevaa. Mutta pitäisiköhän Espoossa kokeilla jotain uutta ja panostaa oikein kunnolla kaikkein huonoimmassa asemassa olevien palveluihin? Täysin ilmaiset lääkärikäynnit, kunnon iltavastaanottoajat ja erikoislääkäripalvelut terveysasemilla!  Jotain uutta on keksittävä tai asiat menevät todella surkeaan jamaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v