Siirry pääsisältöön

Mistä on eduskuntavaalit 2011 tehty?

Nämä vaalit on tehty äänestäjille vieraista asioista. Katsoin torstaina YLE:n vaalitenttiä, jossa haastateltavina olivat Vihreät sekä Perussuomalaiset. Keskustelua käytiin pääasiassa Portugalin päätöksestä pyytää rahoitustukea väliaikaiselta EU:n vakausrahastolta. Mietin ohjelmaa katsoessani, että jaksavatko kansalaiset todella seurata vaalikeskustelua, jossa aihepiiri on todella kaukana ihmisten arjesta.

Työnantajani toimihenkilökeskusjärjestö STTK teetti syksyllä 2010 tutkimuksen suomalaisten suhtautumista yhteiskunnallisiin tavoitteisiin ja keinoihin turvata julkisen sektorin talous ja palvelut. Laajalla kysymyspatterilla selvitettiin eri keinojen tehokkuutta ja hyväksyttävyyttä kansalaisten mielissä.

Tulokset ovat samanlaisia kuten monissa muissakin tutkimuksissa. Kansalaisten mielestä monista sinällään tärkeistä yhteiskunnallisista tavoitteista tärkeimmäksi nousi työttömyyden vähentäminen. Kolme neljästä (76 %) suomalaisesta valitsi tämän viiden tärkeimmän tavoitteen joukkoon. Kaikki muut asiat jäävät tuntuvasti tämän jälkeen. Listalla kakkoseksi kohosi valtion talouden tasapainottaminen ja velan vähentäminen. Muut keskeisimmät tavoitteet ovat kansalaisten mielestä hintojen nousun hillintä sekä kuntien talouden ja palveluiden turvaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen. Onko työttömyyden vähentämisestä keskustelu median vetämässä vaalikeskustelussa ollenkaan?

Itse toivoin iltarukouksissani ennen vaaleja, että näissä vaaleissa puolueet löisivät korttinsa pöytään ja kertoisivat erityisesti miten kansalaisille turvataan heidän lakisääteiset palvelunsa 2010-luvulla. Millaisia uudistuksia tarvitaan?

Yhteyteni yläkertaan on ilmeisesti katkennut, sillä keskustelu toivomastani aiheesta on puuttunut täysin. Saman on huomannut Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, jonka mielestä vaalikeskustelussa pitäisi keskustella enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa. Hän toteaa tiedotteessaan, että ”Äänestäjät ovat kautta aikojen kokeneet tärkeiksi sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden toimivuuden. Esimerkiksi vanhusten hoito on aihe, jota tällä hetkellä pidetään hyvin tärkeänä.” Eipä näy vaalikeskustelussa.

Ennen vaaleja ennustettiin, että näissä vaaleissa maahanmuutto on keskeinen puheenaine. Näin ei ole käynyt, vaan maahanmuutolle varatun paikan on ottanut EU:n vakausrahastot ja Suomen suhtautuminen niihin liittyviin velvoitteisiin. Ilmeisesti kansaan uppoaa vain yksi asia kerrallaan. Olen pettynyt.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v