Siirry pääsisältöön

Vahvan talouden kaupunki

Kamreerit ovat jo virkansa puolensa pessimistejä. ”Ei ole rahaa”. ”Menokehitys on tuloihin nähden liiallista”. Tuttuja lauseita kautta vuosikymmenien. Usein käykin niin, että kas kummaa, tulokehitys onkin ennakoitua suurempaa. Miljoonia ropisee pussiin.

Näin kävi Espoossakin. Osallistuin 28.2 valtuuston kokoukseen. Valtuuston esityslistassa todetaan, että kaupungin tulos vuodelta 2010 oli tyydyttävä ja ylitti talousarvion. Edelliseen vuoteen vertailukelpoinen vuosikate oli noin 120 miljoonaa euroa. Verotulokertymä ylitti talousarvion 48,5 miljoonalla eurolla. Yhteensä verotuloja kirjattiin 1 183,8 miljoonalla eurolla. Verotulojen kasvu oli edellisestä vuodesta 5,1 prosenttia. Taloudellinen tulos oli kyllä mielestäni hyvä, ei tyydyttävä.

Mutta eihän ne tulot ole tärkeintä vaan ne menot? Kulukurin ansiosta ulkoisten kulujen kasvu jäi maltilliseen 3,1 prosenttiin ja oli lähes 19 miljoonaa alle talousarvion.

Näin ollen Espoon kaupunki tulee tekemään hyvän taloudellisen tuloksen vuonna 2010. Osittain sen takia, että Espoon aloitti kaksi vuotta sitten tuottavuusohjelman, jolla menokehitystä hillittiin. Mutta hyvä tulos johtuu myös Espoosta riippumattomista syistä: maan hallituksen muutokset yhteisöveron jakoperusteissa hyödyttivät erityisesti ison yhteisöveropotin saavaa Espoota. Yritysten maksamia yhteisöveroja ropisi kassaan ennakoitua enemmän. Toisaalta Espoo hyötyi myös siitä positiivisesta seikasta, että palkoista maksettavat verotulot eivät vähentyneet ennakoidusti. Työttömyyden lisääntyminen ei vaikuttanut merkittävästi verotulojen vähenemiseen.

Espoon kaupunki lähtee siis hyvässä taloudellisessa kunnossa vuoteen 2011. Mutta se ei ole tullut helpolla. Espoossa henkilöstön työtyytyväisyys on heikentynyt eri toimialueilla. Espoo on mukana Kunta 10-vertailututkimuksessa, jonka mukaan kaikki keskeiset henkilöstön tyytyväisyyttä mittaavat tunnusluvut ovat heikentyneet vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008.

Se ei voi olla oikea suunta tulevina vuosina kaupungissa, joka joutuu kamppailemaan henkilöstön riittävyydestä tulevina vuosina. Jos kaupungin maine hyvänä työnantajan heikkenee, korjaaminen on vaikeaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v