Siirry pääsisältöön

Palvelusetelit rules?

Torstaina 27.1.2011 sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsiteltiin tärkeitä asioita. Listalla oli terveysasemien palvelua kehittämishanke Hyvä vastaanotto-hanke, Espoon laboratoriopalveluiden rakenne ja vanhusten palvelusetelikokeilu vanhusten ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa. Kokous oli sekava, tunteita herättävä ja liian pitkä, mutta sitähän politiikka on? 
Laboratoriopalveluiden kohdalla lautakunta päätti palauttaa esityksen uudelleen valmisteltavaksi, siten, että kiinteät HUSLAB-laboratoriot toimivat kaikilla terveysasemilla. Perusturvajohtaja ja esittelijä jättivät eriävän mielipiteen, joten kaupunginhallitus saattaa ottaa asian käsittelyyn. Vaikka itse äänestin palautuksen puolesta (pidän tosin yhä alkuperäisiä uudistamissuunnitelmia melko hyvinä), asian sekavuus harmittaa. Laboratoriouudistusta lähdettiin ehkä viemään liian nopeasti, eikä lautakunnalle tai kuntalaisille kerrottu tarpeeksi hyvin mitä uudistus tarkoittaa ja millaisia palveluita poistuvien palveluiden tilalle synnytetään. Nyt asiasta on syntynyt melkoinen soppa ja lopputuloskaan ei ole vielä selvillä. Minä en ainakaan usko sen olevan tällä päätöksellä selvä.

Kiinnitin kokoukseen valmistautuessa eniten huomiota palvelusetelikokeiluun, josta kirjoin jo aiemmin. Kyseessä on kokeilu, jossa asiakkaalle eli vanhukselle tarjotaan palveluseteliä kaupungin oman hoiva-paikan tai ostopalvelupaikan sijasta. Asiakas voi sitten saamansa setelin, jonka arvo vaihtelee 0-2 500 euron välillä, nettotulojen mukaan, valita yksityisiltä markkinoilta kaupungin kriteerin täyttävän hoitopaikan.

Kokeilun avulla palvelusetelin saaneiden ihmisten valinnanvapaus kasvaa. Samalla saattaa syntyä uusia markkinoita, kun uusia toimijoita tulee tarjoamaan palvelupaikkoja vanhuksille. Lisäksi kaupungille rankat kilpailutusmenettelyt poistuvat, kun palvelutarjoajat valinta suoritetaan hyväksymismenettelyllä.

Kaupungin omassa hoivakodissa tai kaupungin yksityiseltä toimijalta ostamassa hoivakodissa asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia. Asukas maksaa nettotuloistaan 85 % korvauksen asumisesta ja hoivasta, kuitenkin siten että asukkaalle jää käyttöön vähintään 212,90 euroa kuukaudessa.

Negatiivista palvelusetelikokeilussa on se, että asukkaiden omavastuu tulee mielestäni lisääntymään. Hoiva-asumisen kuukausihinnat vaihtelevat 3 167 ja 4 522 euron välillä. Asukkaan nettotulot ja sen perusteella muodostuva palveluseteli Kelan hoitotuen kanssa tähtäävät siihen että asukkaalle jää käytettäväksi 3 543 €. Tällä summalla asukkaan on maksettava ostamansa hoiva-asumispaikka hoitoineen. Jos asukas onnistuu löytämään halvemman tason paikan, hänelle käteen jäävä summa vastannee samaa tasoa kuin minimikäyttövara kaupungin hoivakodissa tai ostopalvelupaikassa. Koska olen kyyninen ja epäluuloinen ihminen, uskon että hoiva-asumispaikkojen kuukausihinnat nousevat, eikä matalamman hintatason paikkoja enää löydy, jolloin asiakkaiden omavastuu kasvaa entisestään. Mitä suuremmat omavastuut palveluista syntyvät, sitä huonommat mahdollisuudet pienituloisilla on valinnanvapauteen.

Kokouksessa yritin korostaa sitä, että uskon palvelusetelikokeilun kuitenkin hyödyttävän enemmän hyvätuloisia, joilla on jo nykyisinkin paremmat mahdollisuudet valita palvelunsa ja hoitopaikkansa. Onko oikeudenmukaista vahvistaa niiden valinnanvapauksia, joilla on jo nyt paremmat mahdollisuudet valinnanvapauteen? Minusta olemme palvelusetelikokeilulla vahvistamassa tätä kehitystä, eikä sen pitäisi olla sosiaali- ja terveyspolitiikan suunta. Espoon palvelusetelikokeilu on tosin valmisteltu sikäli hyvin, että palvelusetelin arvo riippuu asiakkaan nettotuloista, jolloin alle 1000 euron nettotuloilla saa 2 500 euron setelin ja yli 3 000 euron nettotuloilla seteliä ei enää saa. Toivottavasti olen epäilyjäni kanssa väärässä ja palveluseteliä pystyvät käyttämään myös pienituloisemmat eläkeläiset.

Punnittuani plussia ja miinuksia, äänestin lautakunnassa kokeilun aloittamista vastaan, mutta lautakunnan enemmistö hyväksyi kokeilun aloittamisen. Kokouksen jälkeen tunsin oloni vasemmistojääräksi, joka ideologista syistä jarruttaa kehitystä.


Mutta Hesarin pääkirjoituksen jälkeen tuntui, että en minä ihan väärässä ole.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
[url=http://cialisnowdirect.com/#ixggi]cialis online without prescription[/url] - generic cialis , http://cialisnowdirect.com/#swxhk cialis 60 mg

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v