perjantaina, kesäkuuta 18, 2010

Miten Espoon sairaala toteutetaan?

Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.6, jossa olin valtuutettuna paikalla, käsiteltiin yhtenä asiana Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen hankesuunnitelman sekä hankkeen toteutus- ja rahoitussuunnitelman hyväksymistä.

Espoon sairaalan rakentaminen on suuri hanke Espoossa. Kyseessä on 220 milj.euron hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa Espooseen moderni sairaala ja seniorikeskus.

Valtuuston neuvotteluryhmän enemmistö oli sopinut, että valtuuston esityslistalla olevaa päätösehdotusta muutetaan siten, että pyydetään ulkopuolinen arvio tarjouspyyntöjen jälkeen hankkeesta. Näin pyritään tekemään mahdollisimman oikea päätös siitä, rakennetaanko sairaala Espoon kaupungin yhtiönä vai elinkaari- eli kumppanuushankemallina ulkopuolisten yhtiöiden kanssa.

Valtuustolle esitettävän päätöstekstissä todettiin, että kahden mallin taloudellinen vertailu on vaikeaa, sillä kustannusarviot ovat suurin piirtein samat.
Eroa hankkeiden välillä syntyy siitä, miten arvioidaan toteuttamistapoihin liittyviä riskejä. Kaupungin omana yhtiönä toteutettava hanke sisältää laajoja riskejä – ainakin valmistelutekstin perustella - verrattuna kumppanuusmalliin.

Päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä pääasiassa sen perusteella miten riskeihin suhtaudutaan. Jos riskejä halutaan karttaa, otetaan ikään kuin vakuutus ja toteutetaan hanke kumppanuusmallilla. Jos taas uskotaan että kaupungin omaan yhtiöön liittyvät riskit on arvioitu liian suuriksi, toteutetaan hanke ilman vakuutusta eli kaupungin omana yhtiönä. Tästä on periaatteessa kysymys kun kahta vaihtoehtoa vertaillaan.

Valtuustossa puhuttiin paljon siitä millä perusteilla päätöksiä tehdään. Vasemmistoa syytetään Ideologian perusteella tehtävien päätösten tekemisestä, kun taas oikeisto korostaa tekevänsä päätöksiä kuntalaisten etujen perusteella.

Veikkaan vain, että ongelma on se, että näiden kahden hankkeen vertailu on taloudellisesti mahdotonta. Päätös joudutaan tekemään sen perusteella halutaanko välttää riskiä vai ei. Tai sen perusteella uskotaanko kaupungin kykyyn hoitaa koko projekti itse.

Kaiken kaikkiaan valtuutetut joutuvat tekemään päätöksen ideologian perusteella.

Oman kantani on hieman epäselvä. Toisaalta minua risoo se, ettei kaupungin uskota pystyvän toteuttamaan hanketta itse, hankkeen pelätään olevan liian iso kaupungin itse järjestettäväksi. Varsinkin kokoomuslaiset (Espoossa ehkä eniten kuitenkin keskustan) valtuutetut tuntuvan ajattelevan, että jos kaupunki toteuttaa hankkeen omistamansa yhtiön kautta, niin tuloksena ei voi olla moderni, innovatiivinen ja kumppanuuksia kehittävä hanke. Itse uskon, että kaupunki pystyy toteuttamaan tavoitteet myös itse, mutta se toki edellyttää toiminnan kehittämistä myös kaupungin taholta.

Toisaalta elinkaarihankkeilla pystytään melko hyvin varmistamaan se, että kaupunki voi keskittyä keskittymään ydintehtävään eli hoitopalvelujen tarjoamiseen (kaupunki tulee hoitamaan itse hoitopalvelut, niitä ei tulla hoitamaan ulkoisen tahon toimesta).

Päätöksen tekeminen on vaikeaa, mutta toivottavasti ulkopuolisen toimijan arvio, jonka siis valtuusto päätti tilata, helpottaa päätöksentekoa.

perjantaina, kesäkuuta 11, 2010

Miksi tein näin: Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi palveluverkkouudistukset

Torstaina 10.6 lautakuntamme teki isoja päätöksiä. Lähdin erittäin ristiriitaisissa tunnelmissa lautakunnan kokoukseen, koska en ollut varma keneen luotan ja uskon päätöksiä tehtäessä. Tein kokouksessa kuitenkin  päätökset itsenäisesti, perustaen ne järkeeni ja omiin pohdintaani. Kaikkia toimintani ei ehkä miellytä.

Päätöstemme mukaisesti Espoon neuvoloita ja hammashoitoloita yhdistetään seuraavan kymmenen vuoden aikana suuremmiksi yksiköiksi, joissa tarjotaan monipuolisempia palveluja. Terveysasemilla otetaan käyttöön tiimimalli vuoden 2011 aikana ja kuntalainen voi valita terveysasemansa. Suurimmat toimipisteet ovat auki iltaisinkin, aluksi tavoitellaan klo 18 asti ulottuvia aukioloaikoja. Lautakunnassa käytiin keskustelua erityisesti laboratorioiden näytteenottopisteistä ja kuvantamispisteistä eli röntgenpisteistä.


Labrapisteiden kohdalta päätettiin, että tulevaisuudessa näytteenottopisteitä on viidellä suurella terveysasemalla. Lisäksi kuntalaiset voivat käyttää HUS-labin pisteitä Jorvissa, Kauniaisissa, Vantaalla ja Helsingissä. Lautakunnan jäsenen Jukka Karhulan (vas) vastaesitys oli, että laboratiopisteet löytyisivät kaikilta terveysasemilta tulevaisuudessa.

Pidin kuitenkin esittelijän esitystä parempana, sillä jo nyt osa labrapisteistä toimii vajaakäytöllä ja uskon keskittämisen tarjoavan paremmat mahdollisuudet kehittää näytteenottoa niin että kuntalaiset saavat palvelua silloin kun sitä tarvitsevat. Keskiverto espoolainen tarvitsee labrapalveluja kahden-kolmen vuoden välein, ei sen useammin. Kaikilla terveysasemilla tullaan myös käyttämään tarpeen mukaan pikatestejä ja/tai jalkautuvaa näytteenottoa usein laboratorioita tarvitseville potilaille. Lisäksi ehdotin, että valmistelussa kiinnitetään huomiota myös siihen, miten palvelulinjoja voidaan paremmin kehittää helpottamaan kulkemista terveysasemille.

Myös röntgenpalveluiden osalta käytiin tiukkaa keskustelua. Espoolainen käyttää keskimäärin kerran viidessä vuodessa röntgenpalveluita. Keskustelua käytiin erityisesti siitä, kuinka monessa paikassa kuvantamispalveluita pitäisi olla. Eräissä puheenvuoroissa toivottiin, että Espoonlahdessa säilyisivät kuvantamispalvelut. Oman mieleni sitä vastaan käänsi se, että jo nykyiset laitteet Espoonlahteen ovat olleet jatkuvasti rikki. Uusien laitteiden hankkiminen maksaisi 1-1,5 milj.€.

Palvelurakennetta tosiasiassa supistetaan ja karsitaan vaikka se juhlapuheissa nimetäänkin tehostamiseksi ja keskittämiseksi. Tästä voi lautakunnan jäsenenä olla eri mieltä, mutta kaupungin ylin päättävä elin kaupunginvaltuusto on jo linjannut periaatteet tuottavuusohjelmassaan sekä palveluverkon uudistamisen linjauksissaan ne periaatteet joilla palveluverkkoa muutetaan. Myös me demarit olemme olleet niitä kaupunginvaltuustossa hyväksymässä. Nyt lautakunta toteutti valtuuston päätökset. Näin toimii demokratia.

Lautakunta hyväksyi nyt periaatteet joilla uudistuksia lähdetään viemään. Tavoitevuosi on 2020. Mutkia on varmasti matkassa ja voi olla, että suunnitelmat eivät toteudu kuten on päätetty. Silloin tehdään uusia päätöksiä.

Kokouksessa päätettiin muitakin merkittäviä asioita. Muun muassa aikuissosiaalityöstä. Tiedote päätöksistä löytyy täältä.