Siirry pääsisältöön

Päivähoitomaksuja muutettava osa-aikaista päivähoitoa suosivaksi

Mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa 26.3, haukkuja tai kehuja odotellessa.

Marjo Ollikainen (HS 25.3) haastoi poliitikot keskustelemaan päivähoito-oikeudesta. Täältä pesee: on järjetöntä, että lapsi viedään päivähoitoon, kun toinen vanhemmista on kotona yhden tai useamman lapsen kanssa. Espoossa on yli 600 sellaista lasta, joiden toinen vanhempi on kotona, kokoaikaisessa päivähoidossa. Uskon, että osa heistä on tavallisista hyvinvoivista perheistä, joiden lapsen päivähoitopaikkaa ei voi perustella sosiaalisian perustein. Lapsi viedään päivähoitoon, koska se helpottaa arkea tai lapsen uskotaan saavan kotiolosuhteita parempia virikkeitä päiväkodissa.
Jos esimerkiksi Espoossa kolmasosa näistä isistä tai äideistä ottaisi lapsensa pois kokoaikaisesta päivähoidosta kotihoitoon, säästöt olisivat yli miljoona euroa. Vanhempia pitäisi kannustaa tähän neuvoloissa ja päivähoidossa. Tämän lisäksi osa-aikaiseen päivähoitoon siirtymistä tulisi kannustaa taloudellisesti alentamalla merkittävästi osa-aikaisen hoidon päivähoitomaksuja. Nyt Espoossa enintään 5 tunnin osapäivähoidosta joutuu maksamaan 60 % kokopäivähoidon maksusta, joten osapäivähoitoa ei suosia maksupolitiikassa. Osapäivähoidon maksu tulisi olla 20-40 % kokoaikaisen päivähoidon maksusta, jotta osa-päivähoitoon siirtyminen todella näkyisi päivähoitomaksuissa.
Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei pidä purkaa, mutta maksupolitiikalla ja ohjeistamalla voidaan nykyistä paremmin ohjata vanhempia osa-aikaisen päivähoidon ja kerho- ja puistotoiminnan piiriin. Myös vanhempien tulee katsoa peiliin ja miettiä onko lapsen paikka päivähoidossa vai kotona muiden omien lasten kanssa.

Antti Aarnio
sos. ja terveyslautakunnan jäsen (sd)

Kommentit

Hyvä kirjoitus! Minustakin asiaa pitäisi hoitaa kannustaen ja ohjaten - ei vaikeuttaa turhan päiten perheiden mahdollisuuksia saada tukea.

Meillä muksut menivät samaan aikaan hoitoon, kun heillä on niin vähän ikäeroa (1,5 v.). Aikamoistahan se oli kahden vaippaikäisen kanssa, mutta tiedän että monilla on paljon vaikeampaa. Jos he jaksamiseensa hakevat apua päivähoidosta, en sitä moiti. Osapäivähoitokin ja muut palvelut auttaisi näissä tilanteissa.

Minua alkaa kyllä jo ärsyttää se, että puolen vuoden välein tämä sama keskustelu pitää käydä. Päivähoito-oikeuteen ei ole mielekästä puuttua ja sillä selvä.

On myös hyvä huomioida, että maahanmuuttajaperheille suositellaan päivähoidon aloittamista kahden vuoden iässä, jotta suomen kieli tulisi opittua. Näin siis vanhempien työtilanteesta riippumatta.

Nyt Espoossa päivähoitoa ollaan siirtämässä opetustoimeen ja käsitettä muuttamassa varhaiskasvatukseksi. Siihen sisältyy ajatus, että 3-vuotiaiden olisi jo hyvä olla mukana ohjatussa toiminnassa vanhempien tilanteesta riippumatta.

Paljonko tämän jälkeen jää niitä, joiden "väärinkäytön" vuoksi tulisi tarveharkintaa lisätä? Sillä siihenhän rajoittaminen johtaisi.
Antti Aarnio sanoi…
Olen saanut vähän tilastotietoa Espoon tilanteesta. Kunhan saan ne jumiutuneesta sähköpostista, laitan ne tiedoksi.

Olen enemmän kuin oikealla asialla...

Mutta Jaana, vaikka pävähoito-oikeuteen ei tulisikaan puuttua, jotain asialle pitäisi tehdä. En vain ymmärrä sitä, miksi siihen, että ihan tavalliset perheet käyttävät oikeutta väärin, ei voi puuttua. Tätä oikeutta käyttävät hyväksi pääosin tavalliset keskiluokkaiset perheet ja jos heidän oikeuksiinsa kosketaan, nousee heti hirveä älämölö.

Samalla kun ihmiset huutavat lisää henkilökuntaa päiväkotiin, he vievät oman lapsensa päivähoitoon ja jäävät pienemmän kanssa kotia. Minusta sen ei pitäisi mennä niin.
Näinpä. Ja minusta subjektiivinen päivähoito-oikeuskin voitaisiin rajata osapäivähoidoksi silloin kun vanhemmat eivät ole töissä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Tosi Vihreä

Innokkaat blogilukijani kommentoivat taannoin, että kirjoita välillä niistä remonttiprojekteista, kun polittisia juttuja ei jaksa lukea. Mitä? Eikö kaikkia ihmisiä kiinnosta mitä Espoon sos. ja terveyslautakunta päättää? Ymmärrän yskän ja pyrin parantamaan tapani. Olen päättänyt, että yritän jotenkin raportoida mitä lautakunnassa tapahtuu, että jokin innokas kuntalainen voisi halutessaan lukea lautakunnan asioista tai ottaa yhteyttä. En aio sitä lopettaa, vaan jatkan katkeraan (?) loppuun saakka. Yritän omalta osaltani vaikuttaa siihen, että politiikka olisi avointa. Kaunopuheisuus sivuun ja asiaan. Remonttiasioista on tosiaan tullut kirjoitettua aiottua vähemmän. Se ei meinaa sitä, etten olisi mitään tehnyt, sillä pientä projektia on totta kai ollut meneillään. Toukokuussa kyllästyin pienen vajaan 20 neliön nurmikkoon takapihallamme. Olin sitä kolme vuotta yrittänyt kasvattaa, aika huonolla menestyksellä. Kärsimättömyyttäni en aikoinaan tehnyt tarpeeksi huolellista työtä. Kuulostane