Mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa 26.3, haukkuja tai kehuja odotellessa.
Marjo Ollikainen (HS 25.3) haastoi poliitikot keskustelemaan päivähoito-oikeudesta. Täältä pesee: on järjetöntä, että lapsi viedään päivähoitoon, kun toinen vanhemmista on kotona yhden tai useamman lapsen kanssa. Espoossa on yli 600 sellaista lasta, joiden toinen vanhempi on kotona, kokoaikaisessa päivähoidossa. Uskon, että osa heistä on tavallisista hyvinvoivista perheistä, joiden lapsen päivähoitopaikkaa ei voi perustella sosiaalisian perustein. Lapsi viedään päivähoitoon, koska se helpottaa arkea tai lapsen uskotaan saavan kotiolosuhteita parempia virikkeitä päiväkodissa.
Jos esimerkiksi Espoossa kolmasosa näistä isistä tai äideistä ottaisi lapsensa pois kokoaikaisesta päivähoidosta kotihoitoon, säästöt olisivat yli miljoona euroa. Vanhempia pitäisi kannustaa tähän neuvoloissa ja päivähoidossa. Tämän lisäksi osa-aikaiseen päivähoitoon siirtymistä tulisi kannustaa taloudellisesti alentamalla merkittävästi osa-aikaisen hoidon päivähoitomaksuja. Nyt Espoossa enintään 5 tunnin osapäivähoidosta joutuu maksamaan 60 % kokopäivähoidon maksusta, joten osapäivähoitoa ei suosia maksupolitiikassa. Osapäivähoidon maksu tulisi olla 20-40 % kokoaikaisen päivähoidon maksusta, jotta osa-päivähoitoon siirtyminen todella näkyisi päivähoitomaksuissa.
Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei pidä purkaa, mutta maksupolitiikalla ja ohjeistamalla voidaan nykyistä paremmin ohjata vanhempia osa-aikaisen päivähoidon ja kerho- ja puistotoiminnan piiriin. Myös vanhempien tulee katsoa peiliin ja miettiä onko lapsen paikka päivähoidossa vai kotona muiden omien lasten kanssa.
Antti Aarnio
sos. ja terveyslautakunnan jäsen (sd)
3 kommenttia:
Hyvä kirjoitus! Minustakin asiaa pitäisi hoitaa kannustaen ja ohjaten - ei vaikeuttaa turhan päiten perheiden mahdollisuuksia saada tukea.
Meillä muksut menivät samaan aikaan hoitoon, kun heillä on niin vähän ikäeroa (1,5 v.). Aikamoistahan se oli kahden vaippaikäisen kanssa, mutta tiedän että monilla on paljon vaikeampaa. Jos he jaksamiseensa hakevat apua päivähoidosta, en sitä moiti. Osapäivähoitokin ja muut palvelut auttaisi näissä tilanteissa.
Minua alkaa kyllä jo ärsyttää se, että puolen vuoden välein tämä sama keskustelu pitää käydä. Päivähoito-oikeuteen ei ole mielekästä puuttua ja sillä selvä.
On myös hyvä huomioida, että maahanmuuttajaperheille suositellaan päivähoidon aloittamista kahden vuoden iässä, jotta suomen kieli tulisi opittua. Näin siis vanhempien työtilanteesta riippumatta.
Nyt Espoossa päivähoitoa ollaan siirtämässä opetustoimeen ja käsitettä muuttamassa varhaiskasvatukseksi. Siihen sisältyy ajatus, että 3-vuotiaiden olisi jo hyvä olla mukana ohjatussa toiminnassa vanhempien tilanteesta riippumatta.
Paljonko tämän jälkeen jää niitä, joiden "väärinkäytön" vuoksi tulisi tarveharkintaa lisätä? Sillä siihenhän rajoittaminen johtaisi.
Olen saanut vähän tilastotietoa Espoon tilanteesta. Kunhan saan ne jumiutuneesta sähköpostista, laitan ne tiedoksi.
Olen enemmän kuin oikealla asialla...
Mutta Jaana, vaikka pävähoito-oikeuteen ei tulisikaan puuttua, jotain asialle pitäisi tehdä. En vain ymmärrä sitä, miksi siihen, että ihan tavalliset perheet käyttävät oikeutta väärin, ei voi puuttua. Tätä oikeutta käyttävät hyväksi pääosin tavalliset keskiluokkaiset perheet ja jos heidän oikeuksiinsa kosketaan, nousee heti hirveä älämölö.
Samalla kun ihmiset huutavat lisää henkilökuntaa päiväkotiin, he vievät oman lapsensa päivähoitoon ja jäävät pienemmän kanssa kotia. Minusta sen ei pitäisi mennä niin.
Näinpä. Ja minusta subjektiivinen päivähoito-oikeuskin voitaisiin rajata osapäivähoidoksi silloin kun vanhemmat eivät ole töissä.
Lähetä kommentti