Siirry pääsisältöön

Odotan vain, milloin sitä koulunsa aloittavaa Petteriä, 7 v, aletaan kutsua asiakkaaksi

Hiljaiseloni päättyy jälleen. Parin viikon flunssan, työkiireiden ja lasten sairastamisen aikana ei ollut aikaa ja halua hakata näppistä. Virta alkaa palata jälleen, joten täältä tullaan.

Otsikon otin Suomen Kuvalehden jutusta, jossa ohjaaja Kristian Smeds, professori Juha Siltala ja valtiosihteeri Risto Volanen keskustelivat taiteen tehtävästä ja Suomesta. Smeds töräytti otsikon ja minusta se oli niin aikaan osuva ja samalla hauska.

Espoossa tehdään tänä syksynä monia merkittäviä kunnallispoliittisia päätöksiä. Yksi niistä on jätteenpolttolaitos (itse asiassa päätöksen sijoittamisesta taitaa tehdä YTV:n hallitus). Tuleeko Ämmässuon kaatopaikalle jätteenpolttolaitos vai ei? Olen ollut jätteenpolttolaitoksen kannattaja, sillä minusta on järjetöntä makuuttaa jätteitä kaatopaikalla, kun niitä polttamalla voidaan saada energiaa.

Wienissä toimii Spittelaun jätteenpolttolaitos, joka on kuuluisan arkkitehdin (vai taiteilijako hän nyt olikaan) Hurdertwasserin suunnittelema. Tässä laitoksessa poltetaan noin 260 tonnia jätteitä vuosittain. Vuonna 2007 Ämmässuon kaatopaikka vastaanotti 283 tonnia sekajätettä. YTV:n suunnittelman jätteenpolttolaitoksen kapasiteetiksi on suunniteltu 250-320 tonnia, joten se tulisi olemaan Wienin Spittelaun jätteenpolttolaitoksen kokoinen.

Spittelau tuottaa kaukolämpöä, joka tuotetaan 80-90 prosentttisesti sekajätteillä. Wienissä on kuitenkin tehokas kierrätysjärjestelmä. Kaupungilla on n. 2500 jätteiden aluekeräyspistettä, joissa kerätään paperia, metallia, muovipulloja, biojätettä ja lasia. Asukkailla on aina korkeintaan 5 min matka keräyspisteelle.

Espoossa ja oikeastaan koko pääkaupunkiseudulla kierrätysjärjestelmä on surkea. Keräyspaikkoja on liian vähän. Kierrättäminen on tehty hankalaksi. Viiden minuutin matka kierrätyspisteelle on utopiaa. Tässä piileekin meidän jätteenpolttolaitoksemme ongelma: saadaanko kierrätystä tehostettua, jos jätteenpolttolaitos tulee?

Pohdinnan paikka.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v