Kuka, mitä, häh?

keskiviikkona, kesäkuuta 11, 2008

Politiikan rappio vai tappio?

Puolueeni sai uuden puheenjohtajan. Näin noin vuoden jäsenenä olleena, on vaikea sanoa, mikä muuttuu ja miten. Puheenjohtajan ja puoluesihteerin kontrasti edeltäjiin on kyllä melkoinen. Puheenjohtajaksi valittiin nuori, koulutettu nainen, jonka kaulassa loisti risti. Puoluesihteeriksi taas fiksun ja kiltin näköinen fyysikko. Eihän siellä vihreiden puoluekokousta pitänyt olla? Puoluekokousedustajienhan piti olla niitä vanhoja "kunnon" demareita, jotka eivät hevillä hae muutosta. Nyt tuli muutosta sitten kerralla.

Odotan kuitenkin mielenkiinnolla, millainen uuden SDP:n linja tulee olemaan. Unelmia pitää olla, mutta mistä rahat otetaan? Tähään palaan vielä.

Sen verran mielenkiintoiselta tapahtumalta puoluekokous vaikutti, että seuraavalla kerralla pitää yrittää päästä itsekin paikalle, vaikka vain seuraamaan.

Otsikkoni viitaa vaalirahoitusjupakkaan. Voittajia tässä jupakassa ei tule olemaan, vaikka oppositio kernaasti voittajan viittaa kaipaakin. Surullisinta koko roskassa on se, että politiikan arvostus kansan silmissä pienenee taas. Ei siinä auta oletko demari, kepulainen vai rkp:läinen, samaa huijarisakkia koko porukka, tuumii moni tavallinen tallaaja. Siinä, että yritykset tukevat ehdokkaita, ei minusta ole mitään pahaa - tuen saajan vain pitäisi ilmoittaa se avoimesti. Toki jos summat kasvavat liian suuriksi, ongelmia syntyy.

Uskoakseni suurin osa puolueitten paikallisosastoista on aika lailla vähävaraisia, jotka eivät pysty tukemaan omia ehdokkaitaan juuri millään lailla. Oma yhdistykseni Keski-Espoon demarit on ainakin varoiltaan vähäinen, mutta ideoiltaan rikas (mikä kielikuva!). Tämä ruohonjuuritason toiminta - minkä takia minäkin liityin puolueeseen - on vaarassa joutu leimatuksi samaksi politiikkojen suhmuroinniksi. Toivottavasti olen väärässä, kunnallisvaaleissa ja niiden äänestysprosenteissa se nähdään.

Mutta sotku tuo karmaisevasti esille sen, kuinka paljon rahaa vaalityö vaatii ja kuinka sinisilmäisesti ehdokkaat ovat haalineet rahaa mistä vain. Mahdollisista kytköksistä välittämättä.

Sen verran sotku on itseenikin on vaikuttanut, että omissa tulevissa (yhdessä tai useammassa) kampanioissani aion julkaista sentilleen saamani rahat. Toivottavasti on joskus jotakin julkaistavaa. Moraalini mitataan , jos joku mummo sattuisi lahjoittamaan minulle 500 € ehdolla, etten julkista hänen nimeänsä. Sitten on pakko sanoa: kiitos ei, mutta olisi taidetta myynnissä....

1 kommentti:

Arto J. Virtanen kirjoitti...

Olen aivan samaa mielä vaalirahoituksesta. Soppa syö kaikkien uskottavuutta ja nyt rohkea puolue keskittyisikin rauhallisesti esittämään avauksia muista asioista. SDP:n päivähoitoavaus taitaa olla kesän toistaiseksi kovin ja puhutuin avaus, ja hyvä niin.

Ari taitaa muuten olla valmistunut kemiasta.

Mukavaa juhannusta!