Siirry pääsisältöön

Johtajat vaihtoon?

Espoon terveysasemien tilanne on taas nostattanut otsikoita. Länsiväylä-lehden keskiviikon 12.1.2011 numerossa sosiaali- ja terveyslautakuntatoverini Leo Hiltunen (persu) ilmoittaa aikovansa aloittaa adressin keräämisen. Hänen tavoitteinaan on kerätä niin paljon nimiä adressiin, että päättäjät lopulta uskovat ihmisten mitan täyttyneen. Hän näyttää lehtijutun perusteella haluavan vaihtaa kaksi terveysasemien keskeistä virkamiestä, sosiaali- ja terveyspalvelujen johtajan Juha Metson ja terveyspalvelujen johtajan Tuula Heinäsen.

Vastenmielistä puuhastelua. Itse aion toimia samoin kuten lautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä fiksusti lehdessä totesi: ”En aio osallistua minkäänlaiseen ajojahtiin”.

Siinä Leo Hiltunen on oikeassa, että terveyspalvelut eivät Espoossa toimi niin kuin niiden pitäisi toimia. Kyse on erityisesti siitä, että kaupunkiamme vaivaa lääkäripula, jonka seurauksena on alkanut kierre. Puuttuvat lääkärit aiheuttavat painetta muille lääkäreille ja hoitajille sekä muulle henkilöstölle. Henkilöstö väsyy ja turhautuu ja Espoon maine työpaikkana heikkenee.

Terveyspalveluita kehitetään jatkuvasti ja positiivisia tuloksia on myös saatu. Työ jatkuu yhä.

Osa politiikoista, kuten tässä tapauksessa Leo Hiltunen, ovat mestareita syyttämään virkamiehiä kun palvelut eivät pelaa. Omassa toiminnassa ei tietenkään nähdä mitään vikaa. Leo Hiltunen on istunut 10 vuotta lautakunnassa, nyt hänen pitäisi esittää ratkaisuvaihtoehtoja eikä kerätä adresseja. Sillä terveysasemien toiminnasta ovat vastuussa poliitikot. He päättävät resursseista esimerkiksi terveyspalveluihin. Voi olla, että resurssit ovat olleet viime vuosina liian vähäiset, joka on johtanut terveysasemien toiminnan heikkenemiseen. Silloin politiikkojen pitäisi vaikuttaa resurssien lisäämiseen, eikä vaatia virkamiesten päitä vadille.

Resurssikysymyksen lisäksi on erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveyslautakunta ohjaa terveyspalveluiden kehitystä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännössä todetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunnan tulee ohjata ja valvoa tehtäväalueensa toimintaa valtuuston ja hallituksen päätösten mukaisesti. Ohjaaminen ei toimi tällä hetkellä. Emme saa emme saa riittävästi informaatiota terveyspalveluiden tilanteesta.

Sen takia lautakunnan pitäisi pystyä yhdessä virkamiesten kanssa luomaan luottamuksellinen kulttuuri, jossa toimintaa viedään yhdessä eteenpäin. Se edellyttäisi sitä, että ylin virkamiesjohto ja sosiaali- ja terveydenhuoltolautakunta sopisivat seuraaviksi vuosiksi toimintatavat, jolla terveyspalveluiden toimintaa viedään eteenpäin, ja ennen kaikkea: miten lautakunta seuraa kehitystä ja reagoi jos ongelmia ilmenee.

Tällainen lautakunnan toiminnan ohjaajan roolia eteenpäin vievä toiminta olisi paljon järkevämpää kuin adressien kerääminen. Mutta eihän yhteistoiminnan tiellä ole ennenkään päästy otsikoihin.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Hiltusen toiminta on todella alhaista. Loikka vaalihuumassa nousussa oleviin persuihin ja syyllisyyden vierittäminen muiden niskaan on härskiä. Hyvä huomio myös, että Hiltunen olisi itse voinut "valtakaudellaan" asioihin vaikuttaa. Hän myös Länsiväylässä väittää, että "hyvin toimivasta omalääkärijärjestelmästä ollaan nyt luopumassa". Se on täysin perusteeton väite, sillä ko. järjestelmä ei tällä hetkellä enää toimi suurimman osan asukkaiden eikä työntekijöiden näkökulmasta. Toivon, että muut poliitikot nyt lähtevät julkisuudessa toisen suuntaisiin vetoihin, jotta kansa ei saa vain Hiltusen totuuden kaltaista disinformaatiota. Totta on, että kehitettävää löytyy. Perusterveydenhuollon vahvistaminen olisi todella tarpeen enkä oikein tiedä kuinka ylpeä jaksan olla siitä, että Espoossa terveysmenot ovat lisääntyneet niin vähän muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna.
- Espoolainen kaupungin työntekijä eturivistä

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v