Antti Aarnio

Espoon opetuksen ja varhaiskasvatuksen lautakunta päätti viime viikolla lukuvuoden 2010-2011 oppilaspaikoista vuosiluokillla 7-10. Tai ainakin sen piti päättää, sillä lautakunta palautti asian valmisteltavaksi (pöytäkirja ei ole vielä netissä, joten en voi tarkistaa asiaa). Media uutisoi, että lautakunta oli äänestänyt siitä, siirretäänkö Keski-Epoon koulusta osa oppilaista muihin alueen yläkouluihin. Ilmeisesti lautakunta oli hyväksynyt puheenjohtajan ehdotuksen, että näin meneteltäisiin. Keski-Espoon koulussa maahanmuuttajien osuus on korkea, mutta oppimistuloksista minulla ei ole mitään tietoa. Fakta lienee, että osa vanhemmista ei haluaisi laittaa omia lapsiaan tähän kouluun. Sitäkään on turha unohtaa. Koulun imago on huono, mutta perustuuko se faktaan vai mielikuviin? Mutta onko oppilaiden siirtämisessä järkeä? Mitä sillä haetaan? Jos oppilaiden siirtäminen tarkoittaa sitä, että Keski-Espoon koulun resurssit paranevat, niin siirtäminen voi olla hyvä ratkaisu. Koulu pystyy lis

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta piti eilen suunnitteluseminaarin, jossa pohdittiin Espoon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta vuonna 2020. Pidän pitkän aikavälin suunnitelmista, joten tilaisuus oli ainakin minulle antoisa. Kaupunginvaltuuston pitäisi toukokuussa 2010 päättää millaisia muutoksia tapahtuu vuoteen 2015 mennessä ja millainen tavoitetila on kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2020. Tiivistetysti, miten ja missä espoolaisten palvelut tulevaisuudessa tarjotaan vuonna 2020. Seminaarissa keskusteltiin virkamiesten pohjaesityksen pohjalta. Keskityimme erityisesti ns. kauppakassimalliin. Tälle mallille ei ole vielä keksitty osuvaa nimeä, eikä keksitty seminaarissamme. Kauppakeskusmalli tarkoittaisi, että Espoon sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne muuttuisi. Suunta olisi kohti keskittämistä. Perustan muodostaisivat suuret supermarketit, joissa olisi nykyisiä terveyskeskuksia laajempi palveluvalikoima tietyistä erikoislääkäripalveluista aina sosiaalipalveluihin.