Espoon opetuksen ja varhaiskasvatuksen lautakunta päätti viime viikolla lukuvuoden 2010-2011 oppilaspaikoista vuosiluokillla 7-10. Tai ainakin sen piti päättää, sillä lautakunta palautti asian valmisteltavaksi (pöytäkirja ei ole vielä netissä, joten en voi tarkistaa asiaa). Media uutisoi, että lautakunta oli äänestänyt siitä, siirretäänkö Keski-Epoon koulusta osa oppilaista muihin alueen yläkouluihin. Ilmeisesti lautakunta oli hyväksynyt puheenjohtajan ehdotuksen, että näin meneteltäisiin.
Keski-Espoon koulussa maahanmuuttajien osuus on korkea, mutta oppimistuloksista minulla ei ole mitään tietoa. Fakta lienee, että osa vanhemmista ei haluaisi laittaa omia lapsiaan tähän kouluun. Sitäkään on turha unohtaa. Koulun imago on huono, mutta perustuuko se faktaan vai mielikuviin? Mutta onko oppilaiden siirtämisessä järkeä? Mitä sillä haetaan?
Jos oppilaiden siirtäminen tarkoittaa sitä, että Keski-Espoon koulun resurssit paranevat, niin siirtäminen voi olla hyvä ratkaisu. Koulu pystyy lisäresursseillaan toivottavasti parantamaan koulun imagoa ja oloja koulun toimivuutta.
Vai pyritäänkö oppilaiden siirtämisellä vain lakaisemaan roskat maton alle? Puututaanko sillä itse ongelmaan ollenkaan? Saadaanko sillä koulun maine paremmaksi ja oppilasjakauma tasaisemmaksi? Minulla on paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, koska en tunne koulun tilannetta kovin tarkkaan, enkä myöskään tiedä mitä lautakunta oikeastaan päätti.
Pelkään vain, että oppilaiden siirtäminen ei ole mikään kestävä ratkaisu. Jos oppilasrakennetta halutaan tasapainottaa, niin siirrettävien oppilaiden pitää olla maahanmuuttajataustaisia. Ja se, että oppilaiden valintaan vaikuttaa etninen tausta saattaa olla perustuslain vastaista.
Joten toivottavasti asiassa tehdään oikeasti järkeviä päätöksiä.
lauantaina, helmikuuta 20, 2010
torstaina, helmikuuta 04, 2010
Espoon palvelut 2020
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta piti eilen suunnitteluseminaarin, jossa pohdittiin Espoon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta vuonna 2020. Pidän pitkän aikavälin suunnitelmista, joten tilaisuus oli ainakin minulle antoisa. Kaupunginvaltuuston pitäisi toukokuussa 2010 päättää millaisia muutoksia tapahtuu vuoteen 2015 mennessä ja millainen tavoitetila on kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2020. Tiivistetysti, miten ja missä espoolaisten palvelut tulevaisuudessa tarjotaan vuonna 2020.
Seminaarissa keskusteltiin virkamiesten pohjaesityksen pohjalta. Keskityimme erityisesti ns. kauppakassimalliin. Tälle mallille ei ole vielä keksitty osuvaa nimeä, eikä keksitty seminaarissamme. Kauppakeskusmalli tarkoittaisi, että Espoon sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne muuttuisi. Suunta olisi kohti keskittämistä. Perustan muodostaisivat suuret supermarketit, joissa olisi nykyisiä terveyskeskuksia laajempi palveluvalikoima tietyistä erikoislääkäripalveluista aina sosiaalipalveluihin. Supermarkettien aukioloaika olisi nykyistä laajempi, ulottuen ilmaan ja lauantaihin. Kuntalaisille olisi tarjolla enemmän palveluita yhdessä pisteessä, mutta näitä supermarketteja ei olisi montaa Espoossa. Lähikauppa olisi nimensä mukaisesti kuntalaisia lähempänä, mutta tarjoaisi suppeamman palveluvalikoiman. Kyseessä olisi pienen terveysaseman tapainen matalan kynnyksen asema. Näitä tukisi nk. kioski, joka olisi säädettävissä tarpeen ja kysynnän mukaan. Tämä kioski voisi olla liikkuva tai vaikka osa-aikainen. Näitä kaikkia palveluita tukisi verkkokauppa, jonka kautta hoidettaisiin ajanvaraus palveluihin, omahoito ja On-line neuvonta.
Miksi pitäisi muuttaa jotakin? Eikö nykyinen Espoon palvelurakenne voisi olla entisellään tulevaisuudessa? Ehkä, mutta järjestelmämme ei ole oikein toimiva nykyisin. Jonotusajat lääkärille ovat yhä liian pitkät, eikä alueellinen tasapaino toteudu. Odotusaikaa lääkärille ei ole juuri saatu lyhennettyä viimeiseen neljään vuoteen, enkä usko, että nykyisellä rakenteella se onnistuukaan. Osa terveysasemista on liian pieniä, muutaman lääkärin varassa toimivia asemia. Lisäksi asukasmäärä Espoossa kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Espoon palvelurakenne on välillä ollut kuin haulikolla ammuttu, pieniä yksiköitä on sijoitettu eri puolille kaupunkia. Vaikka lähipalvelut tuntuvat ideana mukavalta, niiden toimivuudessa on puutteita. Esimerkkinä ovat terveysasemien lisäksi tietyt neuvolat, jotka eivät tahdo oikein nykyisin toimia, koska jo muutama sairausloma sotkee koko neuvolan toiminnan. Kokemusta on.
On järkevää pohtia ja suunnitella tulevaisuuden palvelurakennetta jo ajoissa, sillä isot laivat kääntyvät helposti. Minusta on tärkeää ottaa kuntalaiset mukaan valmisteluun varhaisessa vaiheessa, siksi ehdotinkin, että valmistelussa ollaan mahdollisimman avoimia alusta alkaen, vaikka mitään virallisia päätöksiä ei ole tehty. Kuunnellaan kansaa mahdollisimman aikaisin.
Seminaarissa keskusteltiin virkamiesten pohjaesityksen pohjalta. Keskityimme erityisesti ns. kauppakassimalliin. Tälle mallille ei ole vielä keksitty osuvaa nimeä, eikä keksitty seminaarissamme. Kauppakeskusmalli tarkoittaisi, että Espoon sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne muuttuisi. Suunta olisi kohti keskittämistä. Perustan muodostaisivat suuret supermarketit, joissa olisi nykyisiä terveyskeskuksia laajempi palveluvalikoima tietyistä erikoislääkäripalveluista aina sosiaalipalveluihin. Supermarkettien aukioloaika olisi nykyistä laajempi, ulottuen ilmaan ja lauantaihin. Kuntalaisille olisi tarjolla enemmän palveluita yhdessä pisteessä, mutta näitä supermarketteja ei olisi montaa Espoossa. Lähikauppa olisi nimensä mukaisesti kuntalaisia lähempänä, mutta tarjoaisi suppeamman palveluvalikoiman. Kyseessä olisi pienen terveysaseman tapainen matalan kynnyksen asema. Näitä tukisi nk. kioski, joka olisi säädettävissä tarpeen ja kysynnän mukaan. Tämä kioski voisi olla liikkuva tai vaikka osa-aikainen. Näitä kaikkia palveluita tukisi verkkokauppa, jonka kautta hoidettaisiin ajanvaraus palveluihin, omahoito ja On-line neuvonta.
Miksi pitäisi muuttaa jotakin? Eikö nykyinen Espoon palvelurakenne voisi olla entisellään tulevaisuudessa? Ehkä, mutta järjestelmämme ei ole oikein toimiva nykyisin. Jonotusajat lääkärille ovat yhä liian pitkät, eikä alueellinen tasapaino toteudu. Odotusaikaa lääkärille ei ole juuri saatu lyhennettyä viimeiseen neljään vuoteen, enkä usko, että nykyisellä rakenteella se onnistuukaan. Osa terveysasemista on liian pieniä, muutaman lääkärin varassa toimivia asemia. Lisäksi asukasmäärä Espoossa kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Espoon palvelurakenne on välillä ollut kuin haulikolla ammuttu, pieniä yksiköitä on sijoitettu eri puolille kaupunkia. Vaikka lähipalvelut tuntuvat ideana mukavalta, niiden toimivuudessa on puutteita. Esimerkkinä ovat terveysasemien lisäksi tietyt neuvolat, jotka eivät tahdo oikein nykyisin toimia, koska jo muutama sairausloma sotkee koko neuvolan toiminnan. Kokemusta on.
On järkevää pohtia ja suunnitella tulevaisuuden palvelurakennetta jo ajoissa, sillä isot laivat kääntyvät helposti. Minusta on tärkeää ottaa kuntalaiset mukaan valmisteluun varhaisessa vaiheessa, siksi ehdotinkin, että valmistelussa ollaan mahdollisimman avoimia alusta alkaen, vaikka mitään virallisia päätöksiä ei ole tehty. Kuunnellaan kansaa mahdollisimman aikaisin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)