Siirry pääsisältöön

Enemmän joustavuutta päivähoitoon

Suomalainen päivähoitojärjestelmä on yhä melkoisen jäykkä. Tuttavaperheellämme on hankaluuksia siirtää lapset kokopäivähoidosta osapäivähoitoon – jostain ihmeellisestä syystä. Päivähoidon lopettaminen esimerkiksi muutamaksi kuukaudeksi voi aiheuttaa lapsen päivähoitopaikan menettämisen. Moni vanhempi ei tähän suostu, vaan maksaa päivähoidosta, vaikka lapsi olisikin kotona.

Ennemmin kuin ilmaista päivähoitoa, meidän pitäisi tavoitella maksuihin joustavimpia malleja. Esimerkiksi Espoossa Heinäkuu on maksuton kuukausi, jos lapsen hoito on alkanut viimeistään edellisen vuoden syyskuussa. Mutta jos päivähoito on alkanut myöhemmin, peritään myös heinäkuulta maksu. Varsin kummallista! Miksi tammikuussa päivähoidon aloittaneiden tulee maksaa heinäkuun päivähoitomaksu, jos elokuussa aloittaneiden ei pidä?
Myös se, että heinäkuusta laskutetaan koko kuukauden maksu, jos lapsi on ollut heinäkuussa hoidossa yhdenkin päivän, on erittäin joustamatonta. Tässäkin pitäisi pyrkiä jonkinlaiseen kohtuullisuuteen maksujen osalta.

Espoon päiväkoteihin on tungosta tällä hetkellä. Espoossa ja muuallakin vaikuttaa olevan vaikeaa ennustaa päivähoitoon tulevien lasten määrä. Pohdimme eilen naapurin Kallen kanssa, että eikö todellakaan pystytä rakentamaan matemaattista mallia, jolla ennustettaisiin lasten määrää alueittain. Mallissa pitäisi olla riittävästi muuttujia syntyvyydestä työttömyysasteisiin, jotta se voisi onnistua. En nyt luulisi olevan ensimmäinen ihminen, joka tätä pohtii.

Kunnat ovat perinteisesti valittaneet, että niiden on vaikea ennustaa erikoissairaanhoidon menoja (joten valtion pitäisi ottaa ne hoitaakseen). Tutkimuksissa on todettu, että terveydenhuollon tapahtumat toistavat itseään. Näistä tapahtumia tulisi tilastoida ja muodostaa aikasarjoja, joiden pohjalta suunnitelmallisuus ja ennakointi paranisivat.
Menestyvä toiminta perustuu suunnitelmallisuuteen niin päivähoidossa kuin terveydenhuollossakin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v