torstaina, joulukuuta 15, 2016

Tue vaalikampanpanjaani

Ei ole taulumyyntiä, ei tuhansien eurojen seminaarilippuja.

Mutta myrskyssä kaatunutta uusmaalaista kuusipuuta kesätorpan pihalta piisaa. Työllä ja hiellä pilkottua ja säkitettyä.

Tue vaalikampanjaani ja osta säkki halkoja. Ei halpaa, mutta priimaa.20 €/säkki (kuljetus lähialueille järjestyy). Palaa hyvin myös porvarin takassa.

Tuotto käytetään Antti Aarnion vaalikampanjan kuluihin.
Laita viestiä imeiliin (kingiantti@gmail.com) tai 0400-381 634. Kiitos.


Terveisin Antti Aarnion tukiyhdistys



keskiviikkona, joulukuuta 14, 2016

Valmentaja voisi kehottaa urheilevia poikia tekemään myös läksyt

Kirjoitin oheisen mielipidekirjoituksen Helsingin sanomiin.. Maarit Niemisen mielipidekirjoitus (12.12) sai minut kirjoittamaan.  Ongelma on ilmeinen: pojat eivät tahdo pärjätä koulussa ja minusta urheiluseurat voivat myös tehdä asiassa vähän enemmän. Olen huolissaan poikien pärjäämisestä.

Tätä asiaa vien kevään 2017 aikana eteenpäin, kun kauteni liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana vielä jatkuu. 

Valmentaja voisi kehottaa urheilevia poikia tekemään myös läksyt (HS 14.12.2016)

MAARIT NIEMINEN väitti mielipidesivulla (HS 12.12.), että lasten harrastusvalinnat ja koulumenestys liittyvät toisiinsa. Tyttöjen suosimat taide­harrastukset kehittävät lapsille akateemisia kykyjä enemmän kuin poikien suosimat joukkuelajit, ja siksi tytöt menestyvät koulussa paremmin.

Taidetta harrastavien tyttöjen isänä toivon harrastusten antavan lasten elämään jotain aivan muuta kuin akateemisia taitoja: iloa elämään ja uusia kokemuksia näin alkuun.

MUTTA Niemisen hiukan kärjekäs kirjoitus oli kuitenkin osittain oikeilla jäljillä. Poikien asenteessa koulunkäyntiin on parantamisen varaa, ja siihen tulee kiinnittää urheilupiireissä paljon enemmän huomiota.

Viime aikoina on julkaistu kolme tutkimusta (matematiikan ja luonnontieteiden osaamista kartoittava TIMSS, Pisa ja Metropolialueen nuorten siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle: osaaminen ja hyvinvointi), jotka kaikki kertovat jossain määrin samaa viestiä: poikien ja tyttöjen erot osaamisessa ja kouluarvosanoissa kasvavat.

POJAT vaikuttavat jäävän urheilutermillä ilmaistuna ”telineisiin” – ja pahasti. Tuoreen metropolialueen seurantatutkimuksen mukaan oppilaat, joiden osaaminen oli yhdeksännellä luokalla seitsemättä luokkaa heikompaa, olivat pääosin poikia. Heille tunnusomaista oli koulun merkitystä väheksyvät asenteet ja terveyttä vahingoittava käyttäytyminen.

Varsinkin poikavaltaisissa joukkueurheiluseuroissa pitäisi käydä paljon enemmän keskustelua koulunkäynnin merkityksestä ja siitä, miten lapsia – erityisesti poikia – tuetaan ja kannustetaan koulunkäyntiin.

Urheiluseurat tekevät hyvää kasvatustyötä lasten parissa, mutta koulunkäynnin merkitystä ei monissa seuroissa nykyisin juuri korosteta.

Jokaisen urheiluseuran arvoihin pitäisi kuulua opiskelumyönteisyys. Kaikessa seuran toiminnassa tulisi korostaa koulunkäynnin merkitystä, kannustaa ja motivoida lapsia.

Valmentaja voi esimerkiksi muistuttaa ja kannustaa lasta tekemään läksyt aivan yhtä luonnollisesti kuin hän muistuttaa häntä käymään suihkussa treenien jälkeen.

POIKIEN koulumenestys ei parane yksin tällä keinolla, mutta jotkut pojat voivat ottaa valmentajan vinkistä vaarin ja ­innostua koulunkäynnistä. Monelle pienelle pojalle valmentaja on roolimalli, jonka opit ja neuvot muistaa vielä aikuisena vuosikymmeniä myöhemmin.

Antti Aarnio

liikunta- ja nuorisolautakunnan

puheenjohtaja (sd), Espoo

tiistaina, joulukuuta 06, 2016

Puhe itsenäisyyspäivänä 2016

Espoon demarit järjestivät perinteisen itsenäisyyspäivän juhlan Mainingin koululla Suomen 99. itsenäisyyspäivänä  6.12.2017. Pidin tervehdyspuheen. 

Hyvät ystävät ja toverit, 

Vietämme nyt yhdeksättäkymmenettä yhdeksättä itsenäisyyspäivän juhlaa. Samanikäisiä suomalaisia on muuten maassamme 574, naisia 488 ja miehiä 86.

Arvon naiset ja miehet, meidän on todella syytä olla ylpeitä ja iloisia itsenäisestä Suomesta.     
                                                                           
Kaukainen pohjoinen maamme on noussut ryysyistä rikkauksiin itsenäisyytensä aikana.  Me olemme yksi maailman vauraimmista maista. Me suomalaiset elämme vauraudessa josta useimmat maailman ihmiset näkevät vain unta. Me suomalaiset olemme yksi onnellisimmista kansoista maan päällä.  Hyvät kuulijat, me elämme melkein paratiisissa.

Miten me savupirttien kasvatit olemme onnistuneet nousemaan maailman huipulle? Olemme lähes sadassa vuodessa luoneet yhteiskunnan joka ei ole täydellinen, mutta on silti esimerkki monelle muulle maalle. Tässä rakennustyössä meillä sosialidemokraateilla on ollut merkittävä rooli. Emme ole sortuneet kommunismiin tai muihin utopioihin – vaikka lähellä on käyty – vaan olemme luottaneet kansanvaltaan, markkinatalouteen ja parempaan tulevaisuuteen.

Maailmanmeno tuntuu nyt monimutkaisemmalta kuin pitkään aikaan. Mietin usein millaiseen maailmaan olemme oikein menossa. Venjä, pakolaiskriisi, digitalisaatio ja robotisaatio vähintään hämmentävät mieltä. Myös minulle, korkeasti koulutetulle keski-ikäiselle valkoiselle miehelle, tulevaisuus näyttää vähän epävarmalta. Miltä se sitten näyttääkään vähän heikommassa asemassa elävälle?

Mutta kun tarkastelen Suomen 99-vuotista historiaa, niitä kaikkia hirveyksiä, pettymyksiä ja surunhetkiä, ja sitä kuinka niistä kaikista on selvitty eteenpäin, niin olen vakuuttunut että me tulemme selviämään kaikista nyt huolta aiheuttavista asioista. 

Mutta tarvitsemme sovinnollisuutta. Meidän pitää oppia ymmärtämään paremmin erilaisia ajatuksia ja ihmisiä. Maailma on menossa hulluksi tässä kärjistämisen ilmapiirissä. Tuntuu, että suomalaiset ovat jakaantumassa uudenlaisiin ryhmiin, enkä pidä tätä kehitystä hyvänä. Minusta kärjistämisen tie ei voi olla meidän tiemme, poteroitumisen tie ei voi olla myöskään meidän tiemme. Isoäitini oli punaorpo, isoisäni taas valkoinen Kainuun sissi. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin vanhempani perustivat perheen ja minä synnyin. Ennenkin Suomessa on osattu tehdä sovintoja ja katsoa eteenpäin – ihan henkilökohtaisella tasolla.

Uskotaan tulevaisuuteen, me pärjäämme kyllä. Jos me onnistumme siinä, että satavuotiaassa Suomessa kaikki tuntevat ylpeyttä ja iloa suomalaisuudesta, meillä on takuulla edessä kerrassaan loistava tulevaisuus.


Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!