perjantaina, maaliskuuta 15, 2013

Espooseen oma laturetki


Kulunut talvi on ollut talviurheilijan paratiisi. Kaupungin ylläpitämistä hiihtoladuista on saanut todella nauttia. Mutta jotain on puuttunut. Espoo tarvitsee oman Espoo laturetkihiihtonsa.

Ehdotan että Espooseen kehitetään oma hiihtotapahtuma. Mallia voidaan ottaa esimerkiksi Sipoon Susi-hiihdosta, joka on rento laturetki, osanottajina kaiken ikäisiä sunnuntaihiihtäjiä.  Espoo-hiihdon pitäisi olla koko perheen tapahtuma, ei mikään mustikkasoppamiesten Finlandiahiihto.  Jopa ajanoton voisi unohtaa, tärkeintä olisi osallistuminen.

Haasteena on sopivan reitin löytäminen, lumitilanteen ohella. Espoo-hiihdon olisi hyvä tukeutua mahdollisimman paljon kaupungin latuverkkoon, mutta reitin olisi hyvä olla ympyränmuotoinen: näin hiihtoon voisi tulla mukaan reitin varrelta eri lähtöpaikoista ja hiihtomatkan pituus olisi osallistujien valittaessa.  Reitin varrella olisi useita huoltopisteitä. Esimerkkireitti voisi olla Oittaa-Keskuspuisto-Latokaski- Vanttila-Kyytimäki-Gumbölen kartano-Pirttimäki-Oittaa, vain Vanttilasta Kyytimäkeen tarvittaisiin uutta latua, jolloin reitistä saataisiin ainakin 30-50 kilometriä pitkä.  Toinen vaihtoehtoreitti voisi olla Oittaalta pohjoiseen kiertyvä ympyräreitti.  Muitakin vaihtoehtoisia reittejä on kyllä olemassa. Reittejä voi tutkistella vaikka pääkaupunkiseuden ulkoilukartta-palvelusta.

Tapahtuma pitäisi järjestää espoolaisten hiihtoseurojen ja kaupungin yhteistyöllä.  Joten istukaapa alas Espoon liikuntatoimi ja hiihtoseurat ja lähtekää toteuttamaan meille espoolaisille oma laturetki.

torstaina, maaliskuuta 07, 2013

Autopaikat ovat kehityksen jarru

Espoon keskuksen projektipäällikkö Mikko Kivinen vieraili yhdistyksemme (Keski-Espoon sosialidemokraatit) kokouksessa kertomassa Espooon keskuksen suunnitelmista. Kävimme hyvää keskustelua alueen suunnitelmista ja siitä miten me asukkaat näemme alueen tilanteen.

Olen Espoon keskuksen asukas. Viihdyn alueella hyvin, pidän luonnonläheisyydestä, hyvistä kulkuyhteyksistä ja alueen aika rennosta ilmapiiristä. Alla oleva kuvio on esitetty Espoon keskus 2030-visiossa, jonka koosti HelsinkiZurich Oy. Siinä pikaraitiotie kulkee alueen läpi kohti Jorvin sairaalaa ja taitaapa rautatieyhteys Lohjallekin olla rakennettu. Visio on kaukana todellisuudesta, mutta minusta hienoa ja tavoiteltava.


Espoon keskus 2030-visio, kuva Helsinki Zurich Office Oy

Asuinalueita on kehitettävä jatkuvasti, jotta ne säilyvät elinvoimaisina. Jos mitään ei tehdä alue taantuu, muuttoliike hidastuu ja alueen elinvoimaisuus kärsii. 1990-luvulla Espoon keskuksessa ei tapahtunut mitään, alueen kehitys pysähtyi ja liikkeelle lähtemien oli taas hidasta. 2000-luvulla on tapahtunut paljon, mutta vastoin odotuksia ns. Suviniityn aluetta ei ole alettu rakentamaan. Suviniitty on Espoon aseman eteläpuolella, muutaman sadan metrin päässä, Suvelan alapuolisilla olevilla pelloilla oleva alue.

Suviniitylle piti rakentaa asuntoja 1 700 ihmisille jo vuonna 2010, mutta yhtään taloa ei ole vielä aloitettu. Rakennusyhtiöille tarjottiin aluetta rakennettavaksi, mutta kaupunki ei saanut kuin yhden tarjouksen, joka ei ollut hyväksyttävissä. Ongelmana on se, että yhtiöt pitävät alueen rakentemista liian kalliina, koska kaavassa alueen autopysäköinti suunniteltiin hoidettavaksi pysäköintiluollalla. Ja sellaisen rakentaminen maksaa maltaita! Asuntojen rakentamiskustannuksista olisivat nousseet niin koviksi, etteivät yhtiöt olleet valmiita aloittamaan rakentamista. Ihmettelen kyllä eikö pysäköintiluolan hinnan vaikutusta otettu riittävästi huomioon yleiskaavaa alueelle laadittaessa? Ajateltiinko, että yhtiöt ovat varmasti kiinnostuneita alueesta, riskeistä huolimatta?

Suviniityn alue Espoon keskuksessa, kuva: WSP Finland Oy

Suviniityn alueelle joudutaan tekemään kaavamuutos, jossa pysäköinti aiotaan hoitaa maanpäällisen pysäköintitalon avulla. Rakentamiskustannukset ovat puolet pysäköintiluolan rakentamiskustannuksista. Nyt kaupunki toivoo, että aluetta ehkä kahden vuoden päästä rakennetaan.

Suviniitty on esimerkki siitä, miten hitaasti asuntorakentaminen voi tapahtua vaikka suunnitelmat tehdäänkin valmiiksi. Espoon kaupunginsuunnittelu näyttää epäonnistuvan useasti hankkeiden saamisessa suunnittelusta toteutukseen. Näin on käynyt Suurpellossa ja näin on käynyt Suviniityssä, alueella joka on täysin kaupungin omistuksessa.. Ei hyvä.

Mutta ennen kaikkea Suvinitty on osoitus siitä, miten vaatimukset autopaikoista voivat estää rakentamista. Miksi alueelle, jossa on ehkä Espoon parhaat julkiset liikenneyhteydet, tarvitaan niin paljon autopaikkoja. Eikö Espoossa voitaisi edes kokeilla asuntotuotantoa ilman parkkipaikkoja? Jos jossain, niin Suviniityssä se voisi olla mahdollista.


perjantaina, maaliskuuta 01, 2013

Liiku ja nuorru!

Ensimmäinen Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnan kokous pidettiin eilen. Kuten politiikassa yleensä, lautakunnassa on mukana hyvin erilaisia ihmisiä, nuoria ja vanhoja, kokeneita ja tulokkaita. Ensimmäisen kokouksen perusteella kasassa on hyvä porukka, joka varmasti vähän tiivistyy kunhan vähän tutustumme toisiimme.


Hyväksyimme kokouksessa liikunta- ja nuorisotoimen käyttösuunnitelmat vuodelle 2013. Siis suunnitelmat siitä mitä toimialalla tehdään tänä vuonna. Espoossa liikunta- ja nuorisotoimen määrärahoja on käytössä noin 41 miljoonaa euroa. Tästä liikuntapalvelut käyttää 34 miljooonaa ja nuorisopalvelut noin 7 miljoonaa.  (kokouksen jälkeen lähteneessä tiedotteessa miljoonat olivat vaihtuneet miljardeiksi, mutta sellaisista summista taidamme vain haaveilla).

Liikuntapuolella aloitetaan tänä vuonna pari merkittävää peruskorjaushanketta, Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja Espoon keskuksen  Kannusillanmäen väestösuojan peruskorjaus. Leppävaara peruskorjauksen aloittamine on tosin kiinni siitä valittaako joku vielä uudesta rakennusluvasta. Toivotaan että valituksia ei tule ja peruskorjaukseen päästään jo syksyllä 2013. 

Jäähallipuolella ongelmia aiheutta Laaksolahden jäähallin käyttökielto ja korvaavan jäätilan saanti. Liikuntatoimi käy neuvotteluja Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n kanssa mahdollisista uusista jäätiloista. Ensi talvena Espoon keskuksen tekojäälle tulee kaukalo, jossa osa joukkueista voi harjoitella. Muistanpa itsekin kun harjoittelimme 1980-luvulla Oulun Raksilan jo kadonneella tekojääradalla.. Hyvin onnistui.
Kesällä jatketaan suosittua saariston reittiliikennettä ja olosuhteita esimerkiks Vasikkasaaressa on parannettu, vesivessat ovat saapuneet Vasikkasaareen. Myös Gåsgrundettiin vedetään kesävesijohto. Merellinen Espoo on lähellä sydäntäni, joten olen iloinen että kaupunki satsaa olosuhteiden parantamiseen virkistyssaarissa.


Myös varttuneille tarjotaan hyviä liikuntapalveluja. Espoossa käytössä oleva 68+-kortti, jolla yli 68-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi esimerkiksi uimahalleihin on melkoisen suosittu. Lähes kolmannes yli 68-vuotisaista espoolaisista on ottanut kortin käyttöönsä.

Lautakunnan puheenjohtajana aion pitää huolen siitä, että nuorisotoimi ei jää pikkuveljen asemaan liikunta- ja nuorisolautakunnassa. Nuorisopalveluilla on ohjattua toimintaa 17 nuorisotilalla. Nuoriso-tilatoiminta kohdentuu 9-12 -vuotiaiden osalta arki-iltapäiviin ja 13–17 -vuotiaiden osalta iltoihin sekä arkisin että perjantaisin ja lauantaisin. Lisäksi nuoripalvelut kohdentaa työtään tiettyihin ryhmiin, tämän toiminnan piirissäon noin 150 espoolaista lasta ja nuorta

On mahdollista, että Espooseen pitkään kaivattu Tyttojen talo on vihdoin toteutumassa vuonna 2013.
Valtuusto esitti taloussuunnitelmaa päättäessään 50 000 € talon toiminnan aloittamiseen. Nuorisopalvelut etsii sopivaa tilaa toiminnan aloittamiseen yhteistyössä Kalliolan Nuorten kanssa toiminnan aloittamiseksi syksyllä 2013. Tyttöjen talon toiminnan perustehtävänä on tukea tyttöjen ja nuorten naisten kasvua ja identiteetin kehitystä ja auttaa heitä kasvamaan itsensä näköisiksi naisiksi yhteisöllisyyttä ja naistietoisuutta arvostavassa ilmapiirissä. Kahden pienen tytön isänä tästä ei voi olla kuin iloinen.

Nuorisopalveluiden yksi tehtävä on nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toiminnan tukeminen avustuksilla, myöntämällä tiloja kerho- ja leiritoimintaan, sekä lainaamalla toimintavälineitä. Avustuksiin on varattu 414 000 euroa noin 70 nuorisoyhdistykselle ja - toimintaryhmälle.

Myös kauan odotettu Luukin leirikeskuksen tilojen korjaus alkaa vihdoin, syksyllä 2013 käynnistyy Luukin leirikeskuksen saunan ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen.

Liikunta- ja nuorisotoimella on paljon hyvältä kuulostavia kehittämissuunnitelmia. Näitä suunnitelmia tulen ruotimaan tässä blogissani.