Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2012.

Vaaleista jäi luu käteen

Demarien vaalimenestys ei ollut kaksinen. Ei valtakunnan tasolla, ei Espoossa, eikä henkilökohtaisesti. Miksi? Muista lukiessasi, että kirjoittaja hieman pettyi omaan vaalitulokseensa ja se saattaa ehkä näkyä tekstissä. Tämä ei ole katkeran miehen tilitys,  kirjoittaminen on minulle vain hyvä tapa käsitellä erilaisia asioita. AIna pitää yrittää oppia menneistä.
Aloitetaan valtakunnan tasolta. Demareilla on ollut hyvä henki toukokuun puoluekokouksesta alkaen. Kesän jäätelökesä-kampanja oli minusta, joka suhtautui kampanjaan alun perin epäilevästi, mukava ja piristävä poikkeus puolueiden kampanjoissa. En löydä puolueen kuntavaalikampanjasta sen kummempaa arvostelemista, puoluesihteerikin näytti kiertävän maata tukka putkella.
Demareille jäi musta pekka käteen hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen viivästymisestä. Vaikka tarkoituksena (ehkä) oli näyttää kokoomukselle kaapin paikka, ei pystytty uskottavasti vakuuttamaan kansaa, että demarit laittavat kampoihin järkevistä syist…

Kiitos äänestäjille

Kiitän lämpimästi kaikkia äänestäjiä ja tukijoita.

Äänimäärä oli pettymys, mutta pitää yrittää olla edes niiden äänien arvoinen tulevassa toiminnassa.

Pienen hiljaiselon jälkeen palaan ehkä vielä blogin kirjoittamiseenkin.

Hyvää syksyä!

Antti Aarnio

Viis ysi yks

Tänään lauantaina 27.10 on enää yksi päivä vaaleihin. Kampanjoin Espoontorilla Espoon keskuksessa ja käyn välillä vaalilautakunnan kokouksessa.
Toivon, että äänestät minua. Olen kampanjoinut niin paljon kuin resurssit ovat antaneet myöten. Olen toiminut siten miten poliitikon pitää minusta toimia: ahkerasti, suoraselkäisesti ja osaavasti. En ole populisti, enkä sellaiseksi ala. Minulle avoimuus on tärkeää, siksi olen yksi Espoon valtuuston ahkeremmista bloginkirjoittajista. Ihmisillä on oikeus tietää päätöksenteon taustoista.
Kiitän jo etukäteen luottamuksesta.
Antti Aarnio

Minä tiedän kaiken

Yksityisiä vai julkisia palveluja? Valtakunnallisessa kuntavaalikeskustelussa keskeisiksi teemaksi ainakin SDP:n ja Kokoomuksen välillä on noussut kiista sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Puolueeni SDP ei halua lisätä yksityistämistä tai ulkoistamista (termit ovat keskustelussa aivan sekaisin), kokoomus taas suhtautuu myötämielisesti tähän.
2000-luvun alkupuolella tein edellisessä työpaikassani Tehy:ssä raportin yksityisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen osuudesta. Juuri vuosituhannen alussa alkoi yksityisen ja kolmannen sektorin rooli kasvaa sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvaa. Sosiaalipalveluissa järjestöillä oli perinteisesti ollut enemmän roolia ja oli nähtävissä, että yksityisen ja kolmannen sektorin rooli tulee kasvamaan myös terveyspalveluissa. Väestö ikääntyy ja varallisuutta käytetään erilaisiin palveluihin. Kaikki käppyrät todistivat samaa, trendi oli aivan selvä. Raportissa muistaakseni kirjoitin, että yksityisen sektorin rooli tulee merkittävästi k…

Kuntapolitiikka on raakaa päätöksentekoa

Kuntavaaleissa ehdokkaat lupaavat kaikille kaikkea. Yksi intoilee luomuruuan puolesta. Joku rohkenee vaatia verotuksen alentamista, joidenkin mielestä raha kasvaa ilmeisesti puissa.
Tosiasiassa päätöksenteko kunnissa on raakaa. Resursseja on aina rajallisesti, myös rikkaassa Espoossa. Aina tulee olemaan pulaa palveluista jollain tasolla. Kaupunginvaltuusto päättää raamit varojen käytölle. Käytössä on x määrä euroja, jotka jaetaan eri hallinnonaloille. Vuosittaisissa budjettineuvotteluissa puolueet käyvät neuvotteluja tietyn liikkumavaran käytöstä. Painotuksia voidaan tehdä, mutta suuria muutoksia ei vuosittaisissa neuvotteluissa tehdä. Muutaman viran tai toimen saaminen ei ole Espoon kaupungin kokoisessa taloudessa iso juttu.
Lautakunnat päättävät hallinnonalojen varojen käytöstä. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa (joka käyttää eniten kaupungin varoista) päätetään kuinka paljon rahaa käytetään vanhustenhoitoon ja mietitään samalla ovatko lisäykset vanhuksille poissa esimerkiksi sosiaal…

Yksityisiä vai julkisia liikuntapaikkoja?

Kirjoitan tätä tekstiä Hoplopin kahviossa. Syyslomalla olevat lapset ruinasivat isältä käynnin lasten sisäliikuntapaikkaan. Minulle, 80-luvulla lapsuuteni viettäneelle, suhtautuminen uusiin sisäliikuntahalleihin on vähän vaikeaa. Kun on itse leikkinyt ja harrastanut pääasiassa ulkona, maksulliset sisäliikuntapaikat tuntuvat hieman vierailta. Eikö ulkona liikkuminen riitä? (Kun samalla katson nauravin suin ohi juoksevia lapsiani, täytyy todeta, ettei se taida ihan riittää)
Liikunnan harrastamisesta on tullut yhä enemmän bisnestä, ihmiset käyttävät yhä enemmän rahaa harrastuksiinsa. Kaupungille se on tietenkin haaste.. Espoossa on tehty vuosien saatossa melko ihmeellisiä virityksiä liikuntapolitiikassa, kaupungin lainoituksella tai avustuksilla on rakennettu liikuntapaikkoja. Näin on saatu nopeahkosti uusia tiloja, mutta käyttäjille ja kaupungille käyttömaksut ovat kovia. Samalla osa tehdyistä sopimuksista on osoittautunut kalliiksi Espoon kannalta. Ihan samaan tapaa Espoon Hongan suunn…

Vanhuksille moderneja palveluja

Kirjotin tämän mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomien vaalilupauspalstalle, mutta palsta taisi kadota lehdestä tällä viikolla. Joten vain verkkoon:





Isoisäni kuoli 70-vuotiaana juuri työelämän jätettyään, kun taas 73-vuotias isäni jumppaa ukkojen kanssa uimahallilla melko hyväkuntolujaisena.  Hän viettää aktiivisen vanhuksen elämää.  Elintason nousu näkyy myös vanhusten eliniän pidentymisessä, yhä useampi vanhus viettää parempaa vanhuutta kuin omat vanhempansa viettivät.  Tätä on kuitenkin tuettava kaupungin toimesta. Moderneilla kaupungin palveluilla pystytään vaikuttamaan vanhusten elämänlaatuun ja hyvinvointiin. 
Espoon on oltava edelläkävijä terveyden edistämisessä 2010-luvun vanhuksille. Espoon kaupungin sporttikortilla yli 68-vuotiaat kuntalaiset liikkuvat maksutta kaupungin kuntosaleilla ja jumpparyhmissä. Näin vanhuksia kannustetaan pitämään yllään toimintakuntoaan ja ehkäisemään tulevia sairauksia.  Monelle vanhukselle liikkuminen hajanaisessa kaupungissa tuottaa vaikeuksia, e…

Itsetyytyväisyys ei kanna mihinkään

Espoossa sijaitsee hyvin moni suomalainen pörssiyritys. Nokian Keilaniemessä sijaitseva pääkonttori on kaikkien tuntema.  Nokian menestys synnytti Keilaniemen ja Otaniemen alueelle työpaikkoja ja toi ennen kaikkea verotuloja kaupungin kassaan.  Siihen Espoon vauraus on pitkälti pohjautunutkin (ja sekös helsinkiläisiä on aina harmittanut).
Nokian jatkuva menestys aiheutti Espoossa itsetyytyväisyyden aallon. Unohdettiin se, että kaupunkia on kehitettävä koko ajan. Tuleen ei saa jäädä makaamaan, myöskään elinkeinopolitiikassa.  Espoossa jäätiin nauttimaan Nokia hedelmistä liian tyytyväisinä, liian kauan.
Espoon valtuustossa ei näy elinkeinopolitiikka mitenkään. Kaupunginhallituksen elinkeinojaos puuhailee pienessä porukan kesken elinkeinopolitiikan saralla, mutta työ ei näy valtuustoon asti. Olen osallistunut noin ¾ valtuuston kokouksista vuosina 2009-2012 ja elinkeinopolitiikka ei ole näkynyt mitenkään. 
Miksi sen pitäisi näkyä? Siksi, että jos haluamme Espoon olevan rikas kunta myös tule…

Rikas, rikkaampi, Espoo?

Kotikaupungillani on maine rikkaana kaupunkina. Mutta miten asia oikeasti on? Lue eteenpäin, asiantuntija kertoo.
Aloitetaan vuoden 2011 tilinpäätöksestä, joka käsiteltiin valtuustossa toukokuussa. Vastoin ennakko-oletuksia kaupungin verotulot kasvoivat odotuksia paremmin vuonna 2011.  Verotulot ovat Espoolle elintärkeitä, sillä emme juuri saa valtionosuuksia valtiolta. Espoon erottuu lisäksi muista kunnista siinä, että sen yhteisöverotulot (pääasiassa yritysten maksamat) muodostavat suuren osan kaupungin tuloista.
Espoo sai noin 1,23 miljardia verotuloja vuonna 2011. Näistä veroista reilu tuhat euroa tuli asukkaiden maksamista kunnallisveroista ja 144 miljoonaa yhteisöveroista. Kiinteistöveroa, josta olen kirjoittanut esim täällä, kertyi reilut 60 miljoonaa. Valtiolta herui valtionosuuksina rapiat 30 miljoonaa euroa.
Vuosikate, menojen ja tulojen erotus joka voidaan käyttää poistoihin, lainojen maksuun, investointeihin) oli 140 milj. euroa positiivinen. Kasvavassa kaupungissa vuosikatt…

Hankintaan kaupungille lisää maata - halvempaa asumista espoolaisille!

Tämä on kolmas vaalitavoitteeni. Ensimmäinen on Terveysasemat kuntoon - lääkäreitä lisää!, toinen panostetaan lapsiin - satsataan kouluihin ja perheisiin


Hankitaan kaupungille lisää maata - halvempaa asumista espoolaisille!

Espoon väkiluku kasvaa vuodesta toiseen. Espooseen on rakennettava vuositasolla enemmän asuntoja kuin tähän asti on tehty. Vain siten meillä on mahdollisuus estää asumiskustannusten nousu kestämättömälle tasolle ja tarjota uusille espoolaisille kohtuuhintaista asumista.
Asuntopolitiikassa kaikki lähtee maapolitiikasta, siitä miten kaupunki hankkii maata ja kaavoittaa sen asuntoalueiksi. Espoon kaupunki on suosinut maankäyttösopimuksia, jolloin maanomistajien kanssa sovitaan alueiden käytöstä ja infrastruktuurin käytöstä.

Espoossa on pistettävä asuntopolitiikassa uusi vaihde päälle. Kaupungin on käytettävä kaikkia lain sallimia keinoja niin maanhankinnassa kuin jo kaavoitettujen tonttien saamisessa rakennustuotantoon. Kaupungilla on lain sallima oikeus pakkolunastaa maa…