Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2012.

Merelliset virkistysalueet kuuluvat kaikille

Espoossa riittää arvokasta ja monivivahteista luontoa asukkaiden nautittavaksi. Hienointa on Espoon merellisyys, sillä rantaviivaa espoolaisilla on 58 kilometriä ja kaupunkiin kuuluu 165 saarta. Mutta pääsevätkö asukkaat nauttimaan riittävästi meren kauneudesta?

Yhden mahdollisuuden tarjoaa jo 1970-luvulla rakentamaan aloitettu Espoon rantaraitti, joka kiemurtelee pitkin rantoja 37 kilometrin matkalla Laajalahdelta Saunalahdelle, lähes Espoonlahden perukoille.  Raittia pitkin voi kulkea apostolin kyydillä tai polkupyörällä, pysähdellä raitin varrella oleviin kahviloihin tai vain nauttia kauniista maisemista. Raitin rakentamisessa on ollut monta mutkaa, mutta periaatteellinen merkitys on hieno: kaupungissa rantojen pitää kuulua kaikille ja niitä pitää olla mahdollisuus käyttää yhdessä.
Espoolaisilla on myös mahdollisuus nauttia saaristosta Espoon edustalla. Espoo omistaa useita saaria Espoon edustalla. Monet niistä toimivat virkistysalueina, joihin kaupunki on järjestänyt erilaisia palve…

Keskiluokka pelastaa?

Helsingin yliopiston tiedelehdessä (helmikuu 2012) on mielenkiintoinen artikkeli pääkaupungiseudun kaupunginosien segregaatiosta eli siitä miten eri alueet kehittyvät eri suuntiin. Kärjistetysti toisilla alueila menee hyvin ja toisilla huonommin.

Ongelma koskee nimenomaan Helsinkiä mutta myös Espoota. Kun keskiluokka muuttaa kauemman kehyskuntiin, kaupunkiin jää pelkistetysti niitä joilla menee erittäin hyvin ja niitä joilla menee sitten tosi huonosti. Segregaatiossa ääripäät keskittyvät, hyvinvoivat ihmiset keskittyvät omille alueilleen ja huono-osaiset omilleen. Alueita ennen koossa pitävä voima ovat olleet keskiluokkaiset (tai keskituloiset tavalliset tallaajat), jotka ovat tasoittaneet köyhien ja rikkaiden välistä kuilua ja nostaneet maineeltaan huonompien alueiden mainetta.

Olen aiemmin ajatellut, että lääke segregaation vähentämiseen on välttää yksipuolisten asuinalueiden muodostumista, esimerkkinä vaikkapa Kirkkonummen Sundsberg, ja pyrkiä monipuoliseen asuntorakenteeseen   eri…

Palveluseteleistä pelastus?

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää kokouksen ensi viikon tiistaina 24.4 . Asialistalla on monta tärkeää aihetta, listan löydät täältä.

Kokouksessa hyväksymme vanhusten palvelujen yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontaraportin vuodelta 2011. Kiinnitän huomiota vain yhteen seikkaan. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tammikuussa 2011 ottaa käyttöön palvelusetelikokeilun vanhusten palvelujen ympärivuorokautisessa  hoiva-asumisessa. Kokeilu aloitettiin 1.3.2011 ja kestää kuluvan vuoden loppuun.
Espoo osti viime vuonna 799 ympärivuorokautista asumispaikkaa yksityiseltä sektorilta. Vuoden 2011 loppuun mennessä kaupunki on hyväksynyt palvelusetelin palvelutuottajaksi 44 yritystä (nämä täyttävät palvelusetelikokeilun ehdot). Palveluseteleitä oli myönnetty 24 kpl:tta. Olen kirjoittanut kokeilusta vuosi sitten
Minusta 24 myönnettyä palveluseteliä on aika vähän, mutta on muistettava kokeilun jatkuvan vielä kuluvan vuoden ajan. Vastustin vuosi sitten kokeilun aloitt…

Espoo: ei pakkoliitoksille ja kuntajakoselvitykselle, kyllä metropolin selvitysryhmällä

Keskiviikkona 11.4, armon vuonna 2011, Espoon valtuusto päätti lausunnostaan kuntarakenneselvitykseen. Keskeinen Espoota koskeva esitys selvityksessä oli, että siinä esitettiin uuden suurkunnan perustamisen valmistelua. Suurkuntaan tulisivat mukaan Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo.

Espoon lausunto on tiivistetysti se, että Espoo ei hyväksy pakkoliitosta, eikä kuntajakoselvityksen käynnistämistä.  Espoo haluaa asettaa metropolin selvitysryhmän, jonka tehtävänä on rakentaa metropoliratkaisu, joka ratkaisee maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen, sosiaalisen eheyden lisäämisen ja segregaation torjumisen sekä näihin liittyvän päätöksenteon.
Espoon kannan mukaan metropoliratkaisun valmistelun tulee käynnistyä välittömästi rinnan kuntarakenneuudistuksen kanssa ja se tulee tehdä yhdessä kuntien ja valtion kanssa. Espoo haluaa, että asetetaan selvitysryhmä, jonka tehtäväksi annetaan valmistella päätöksenteon pohjaksi vaihtoehdot siitä, miten metropolin yht…

Espoo keskittyy kyllä

Helsingin sanomissa oli sunnuntaina 1.4 juttu hesarin tekemästä gallupista, jossa ihmisiltä oli pyydetty valitsemaan kahden vaihtoehdon välillä parempi tapa kehittää asumista ja rakentamista Helsingin seudulla asukkaiden mieltymysten ja toiveiden kannalta.  Ensimmäinen vaihtoehto oli, että ”pitäisi rakentaa lisää tiiviitä ja kaupunkimaisia asuinalueita ratayhteyksien varteen” ja toinen ”pitäisi rakentaa lisää hajakeskitettyjä pientaloalueita ja laajentaa nykyisiä”.  Etusivulla hesari revitti otsikollaan kerrostalon olevan suosikki Helsingissä, mikä oli melkoinen tulkinta gallupkyselyn tuloksista. Kyselyssä ei edes mainittu sanaa kerrostalo! Espoo on ollut aiempina vuosikymmeninä hajanainen kaupunki, mutta vähintään koko 2000-luvun kaupungin idea on perustunut viiden aluekeskuksen varaan. Ei Espoossa suunnitella rakennettavan hajakeskitettyjä pientaloalueita, mutta nykyisiä varmasti laajennetaan ja tiivistetään.
Espoon tulevaa kehitystä ohjaa vahvasti liikenneväylien kehittyminen. As…