Kummat vaalit

Kirkkovaalit ovat kummalliset vaalit. Jos jotain niin ne ovat henkilövaalit, vaikka me ehdokkaat olemmekin eri listoilla. Veikkaan, että äänestäjien on vaikea tietää mitä eri listat ajavat. Konservatiivejä ja edistyksellisiä ei listojen nimien perusteella erota.

Itse olen Ilon kirkko -listalla. Meidän yhteiset kirkkopoliittiset linjaukset löytyvät täältä. Tiivistettynä ajatuksemme voi kiteyttää näin:

Seurakuntatoiminnassa me sosialidemokraatit pyrimme arvopohjamme perustalta tukemaan lähimmäisvastuuta. Korostamme jokaisen ihmisen arvoa Jumalan luomana olentona, kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, keskinäistä kunnioittamista, omastaan jakamista, erilaisuuden hyväksymistä, kaiken väkivallan, alistamisen ja syrjimisen tuomitsemista. Tämä on myös kirkon perimmäinen sanoma.


Jos jotain, me haluamme suvaitsevuutta kirkkoon. Itse uskon, että jos evankelisluterilainen kirkkomme haluaa olla koko kansa kirkko, sen on pakko tuoda omissa julistuksissaan ilmi enemmän suvaitsuvuuden teemaa. Ei sillä, etteikö kirkko olisi suvaitsevainen: kirkko ei pääosin piittaa ihmisten varallisuudesta, puoluekannasta tai ihonväristä. Mutta yhdessä sen kanta on häilyvä,nimittäin suhteessa seksuaalisuuteen. Muistaakseni arkkipiista Mikko Juva puolusti jo vuosikymmeniä sitten homoseksuaalien oikeuksia kirkossa. Paljon on näistä ajoista tultu eteenpäin, mutta paljon on vielä tultavaa

Näissä vaaleissa homokysymys on tietenkin ylikorostunut, koska eroamisaalto oli niin voimakas juuri ennnen vaaleja. Toivotaan, että se saa ihmiset käyttämään äänioikeuttaan.