tiistaina, marraskuuta 16, 2010

Ei tällä kertaa

Kiitoksia äänestäjilleni! Sain kirkkovaltuustoon 72 ääntä ja seurakuntaneuvostoon 73 ääntä. Varasijalle riittivät, mutteivat läpimenoon. Näin tällä kertaa.

Nyt palaan blogissani kunnallispolitiikkaan. Viime aikoina terveysasemientoiminta on herättänyt paljon keskustelua Espoossa, ne eivät toimi niin kuin pitäisi. Ihmiset eivät pääse riittävän nopeasti hoitoon.

Palaan tähän piakkoin.

torstaina, marraskuuta 11, 2010

Kirkko haluaa kantaa vastuuta ihmisistä

Lainasin otsikon Espoon seurakuntien Esse-lehdestä. Uusimmassa (11.11.2010) numerossa oli hyvä artikkeli Kauniaisissa käydystä Usko ja järjestelmät-keskustelutilaisuudesta. Jutussa lainattiin monia hyviä puheenvuoroja, joita keskustelijat olivat esittäneet. Professori Aila Lauha totesi, että "Kirkko ei halua kadottaa vaikutustaan ihmisiin. Kyse ei ole vallasta tai veroäyristä, vaan uskosta, että kirkon sanomalla on hyvä vaikutus ihmisten elämään. Kirkolla on halu kantaa vastuuta ihmisistä".

Voiko sitä enää paremmin sanoa? Olen täsmälleen samaa mieltä. Lauha esitti myös toisen minusta hienosti sanotun ajatuksen pohtiessaan kirkon jäsenyyttä: "Kuulun kirkkoon, koska yhteisö vie tradiotiota eteenpäin. Haluan, että lapseni ja lastenlapseni saavat kokea samaa hyvää. Saan tuntea yhteenkuuluvuutta tietyn kokonaisuuden jäsenenä. Näin vanhemmiten olen oppinut arvostamaan sukupolvien ketjua."

Naulan kantaan, minulla ei ole mitään lisättävää. Näin minäkin ajattelen.

Näillä pohjilla kohti sunnuntain vaaleja. Toivotaan ja uskotaan, että ääniä ropisee.

keskiviikkona, marraskuuta 03, 2010

Kummat vaalit

Kirkkovaalit ovat kummalliset vaalit. Jos jotain niin ne ovat henkilövaalit, vaikka me ehdokkaat olemmekin eri listoilla. Veikkaan, että äänestäjien on vaikea tietää mitä eri listat ajavat. Konservatiivejä ja edistyksellisiä ei listojen nimien perusteella erota.

Itse olen Ilon kirkko -listalla. Meidän yhteiset kirkkopoliittiset linjaukset löytyvät täältä. Tiivistettynä ajatuksemme voi kiteyttää näin:

Seurakuntatoiminnassa me sosialidemokraatit pyrimme arvopohjamme perustalta tukemaan lähimmäisvastuuta. Korostamme jokaisen ihmisen arvoa Jumalan luomana olentona, kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, keskinäistä kunnioittamista, omastaan jakamista, erilaisuuden hyväksymistä, kaiken väkivallan, alistamisen ja syrjimisen tuomitsemista. Tämä on myös kirkon perimmäinen sanoma.


Jos jotain, me haluamme suvaitsevuutta kirkkoon. Itse uskon, että jos evankelisluterilainen kirkkomme haluaa olla koko kansa kirkko, sen on pakko tuoda omissa julistuksissaan ilmi enemmän suvaitsuvuuden teemaa. Ei sillä, etteikö kirkko olisi suvaitsevainen: kirkko ei pääosin piittaa ihmisten varallisuudesta, puoluekannasta tai ihonväristä. Mutta yhdessä sen kanta on häilyvä,nimittäin suhteessa seksuaalisuuteen. Muistaakseni arkkipiista Mikko Juva puolusti jo vuosikymmeniä sitten homoseksuaalien oikeuksia kirkossa. Paljon on näistä ajoista tultu eteenpäin, mutta paljon on vielä tultavaa

Näissä vaaleissa homokysymys on tietenkin ylikorostunut, koska eroamisaalto oli niin voimakas juuri ennnen vaaleja. Toivotaan, että se saa ihmiset käyttämään äänioikeuttaan.