Siirry pääsisältöön

Siskot tulevat

Tilastokeskus uutisoi ennen joulua, että suomalaisilla työmarkkinoilla on tapahtunut uusi käänne. Naisten työllisyysaste oli marraskuussa korkeampi kuin miesten vastaava. Naisista 67 prosenttia oli töissä, miehistä hieman vähemmän 66,9 prosenttia. Ensimmäistä kertaa naiset peittosivat miehet tässä vertailussa. Muutos selittyy pitkälti siitä, että taantuma on kohdistunut erityisesti miesvaltaisiin työpaikkoihin ja heikentänyt miesten työllisyyttä naisia enemmän. Miesten työttömyysaste on nyt korkeampi kuin naisten. Kansainvälisestikin naisten miehiä korkeampi työllisyysaste taitaa olla harvinaisuus. Ainakin vuonna 2008 esimerkkimaina pidetyissä Ruotsissa ja Tanskassa miesten työllisyysaste oli naisten vastaavaa lukua reilut viisi prosenttia korkeampi.

Naiset etenevät nyt työmarkkinoilla ryminällä. Eikä ainoastaan Suomessa. Yhdysvalloissa naiset muodostavat enemmistön työvoiman määrästä. Suoritetuista korkeakoulututkinnoista enemmistö on jo naisten suorittamia. EU-maissa on laskettu syntyneen 8 milj. uutta työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. Niistä naiset ovat täyttäneet kuusi miljoonaa. Hyvä talouskasvu loi työpaikkoja erityisesti naisille.

Rakkaat siskot tuskin hurraavat saavutuksistaan tässä vaikeassa työllisyystilanteessa. Ainakaan Suomessa. Työuraansa aloittavien naisten ja miesten on erittäin vaikea löytää työpaikkaa tällä hetkellä. Sekä miesten ja naisten työllisyysasteet laskenevat myös tänä vuonna. Kokonaisuuden kannalta tilanne näyttää huonolta, sillä molempien sukupuoltemme työllisyysaste on aivan liian matala, jotta selviäisimme tulevista julkisen talouden haasteista. Työllisyysasteemme on eri kymmenluvulla kuin muiden pohjoismaiden ja talousromahduksemme suurempi. Ei hyvältä näytä.

Kun taloudessa meni hyvin, keskityttiin löytämään keinoja joilla naisten työllisyysastetta nostetaan. Pitääkö nyt alkaa keskittyä miesten työllisyysasteen nostamiseen?
Sen olettaisi olevan helpompaa, koska työllisyysasteen nostamista eivät hankaloita perhevapaat – valitettavasti - samassa määrin kuin naisilla. Toisaalta miesten työllisyysasteen nostamisen tekee vaikeammaksi se, että ainakin nuoremmat miehet työskentelevät, mutta naiset opiskelevat. Kun nuorempia miehiä ei huvita opiskella yhtä innokkaasti kuin naisia, niin veikkaanpa, että vanhempia miehiä opiskelu kiinnostaa vielä vähemmän. Liian moni teollisuudesta irtisanottu mies vieroksuu opiskelemista vanhoilla päivillään. Karu fakta taitaa kuitenkin olla, että tämän taantuman seurauksena elinkeinorakenteemme ei ole enää sama kuin se oli vielä muutama vuosi sitten. Yksilön kannalta se tarkoittaa sitä, että halusi tai ei, uutta on opiskeltava, jotta työmahdollisuudet paranisivat.

Tasa-arvokeskustelumme painottuu pitkälti siihen kuuluisaan sanontaan, että naisen euro on kahdeksankymmentä senttiä. Tulevaisuudessa tasa-arvokeskustelua on alettava laajentamaan voimakkaammin koulutuspuolen asioihin. Sekä nuoret että vanhat miehet on saatava opiskelemaan ja innostumaan siitä. Muuten meidät miehet perii hukka.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
erittain mielenkiintoinen, kiitos

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v