perjantaina, tammikuuta 30, 2009

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella.

Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta.

Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa.

Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri vaihtoehtoja. Nyt myös mitataan se, mitä Espoon suurin puolue Kokoomus arvostaa eniten. Mikähän puolue onkaan se hyvinvointipuolue?

tiistaina, tammikuuta 20, 2009

Sinne meni vesilaitos

Espoon valtuusto päätti eilen kokouksessaan siirtää vesilaitoksensa YTV:n alle muiden pääkaupunkiseudun kuntien tapaan. Olin itsekin valtuuston kokouksessa, mutta vesilaitos-asia oli jo päätetty minun astuessani saliin. Minulle soitettiin noin kello yhdeksän, etttä tulenko kokoukseen, kun yksi varsinainen valtuutettu on poistumassa ja minun edellä olevat varavaltuutetut ovat kieltäytyneet kunniasta. Ajattelin, että kun olen tähän leikkiin lähtenyt, niin leikitään sitten loppuuun saakka: kerroin iltasadun lapsilla ja lähdin valtuustoon. Ehdin olla kokouksessa vajaan tunnin ja se meni rehellisesti sanottuna ihan ihmetellessä. Jouduin lähes heti saavuttuani muiden mukana äänestämään ja piti kysyä vieressäni istuvalta valtuutettu Herteliltä (Vihr), että mitä pitää äänestää. Noviisi, mikä noviisi. Toivottavasti valtuustovierailuni ei jää ainoaksi neljän vuoden aikana. Tai sitten tässä käy niin, että minä olen aina istumassa viimeiset puoli tuntia, kun asun melko lähellä. Saas nähä.

Vesilaitos siis meni. Minä kannatin vesilaitoksen siirtoa YTV:n alle. Pääkaupunkiseuden yhteistyössä pitää saada konkreettisia asioita aikaan ja pääkaupunkiseudun vesilaitos on hyvä esimerkki yhteistyöstä. Ainakin lyhyellä aikavälillä espoolaiset hyötyvät siirrosta myös rahallisesti: vesimaksut alenevat. Uudella vesilaitosorganisaatiolla on taseessaan riittävästi pääomaa, minkä ansiosta se pystyy toteuttamaan investointiohjelmaansa ilman lainanottoa tai vesimaksujen korottamista. On toki myönnettävä, että hieman pakkoraossa oli valtuuston tehtävä päätös vesilaitosten yhdistämisistä. Muut kaupungit, erityisesti Vantaa, uhkasivat lyödä jäihin muun pääkaupunkiseuden yhteistyön, jos Espoo ei lähde mukaan vesilaitosten yhdistämiseen.

Espoon veden henkilöstö (ainakin JHL-taustaiset) vastusti yhdistämistä melko raivoisasti. Oliko Helsingissä tai Vantaalla henkilöstön vastustus yhtä voimakasta? Jos ei, niin miksi vastustus oli kovaa vain Espoossa. Eikö Espoossa osata informoida henkilöstöä riiittävän ajoissa?

lauantaina, tammikuuta 17, 2009

Metrolla mummolaan - ei kun Suvelaan

Viime torstaina Helsingin sanomissa esiteltiin metrovisioita vuodelle 2030. Hurjimmissa visioissa metro kulkisi Suurpellon kautta Suvelaan ja siitä edelleen Espoon keskukseen. Siistiä. Olisi hieno hypätä metroon Suvelassa ja matkustaa vaikka Tapiolaan metrolla. Katsotaan tapahtuukoo tulevaisuudessa mitään, kunhan saadaan se yksi metrolinja edes valmiiksi.

Espoossa pitäisi saada poikittaisliikenne kuntoon. Junat kulkevat rantaradalla ja metro tulevaisuudessa omalla radallaan, mutta ne pitäisi saada yhdistettyä jotenkin. Etelä-pohjoinen tieyhteyksiä on kolme (Kehä II, Espoonväylä ja Kauklahdenväylä) ja niiden varrelle sopisi myös raideliikennettä. Jos Suomenojalta kulkisi esimerkiksi pikaratikka Espoon keskukseen, se voisi vähentää liikennettä jo nyt ruuhkaisella Espoonväylällä. Samoin kehä II:n varrelle tulisi saada raideyhteys esimerkiksi Kilon ja Niittykummun välillä. Silloin Espoon raideliikenne olisi aika optimaalinen, sillä liikkuminen onnistuisi raiteitse niin itä-länsi kuin etelä-pohjoinen suuntaan. Se pesisi Helsingin metron ja hitaan ratikkayhteyden kevyesti.

Olen raideliikenteen ystävä. Juna pesee bussit matkustusmukavuudessa sata nolla. Bussit ovat ahtaita ja hitaita, eikä edes takkia voi ottaa pois. Joka kerta länsiväylällä bussin kyydissä matkustaessa saa lisäksi pelätä, että millon joku autoilija kurvaa bussin eteen. Toista se junassa istuskellessa, kun matka sujuu kirjaimellisesti kiskoilla.

No, junatkin ovat välillä myöhässä ja talvisäällä joku vuoroistakin saattaa jäädä välistä. Menneellä viikolla kävi taas näin, mutta onneksi seuraavan junan odottelun kesti - pitkien kalsareiden ansiosta.

maanantaina, tammikuuta 12, 2009

Nuijalle käyttöä

Lauantaina Espoon demarien edustajisto päätti luottamuspaikkajaosta. Minä tulen istumaan seuraavat neljä Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa, toimien samalla lautakunnan alaisen yksilöjaoston puheenjohtajana. Olen tyytyväinen ja kiitollinen saamastani luottamuksesta.

Toivon mukaan lautakuntatyö ei ole pelkkää istumista, vaan asioihin pystyy todella vaikuttamaan. Meitä demareita on vain kaksi kyseisessä lautakunnassa, puheenjohtajana toimiva Johanna Värmälä ja minä. Yksilöasiainjaosto taas käsittelee kuntalaisten valituksia esimerkiksi toimeentulotukiasioissa ja ilmeisesti myös päivähoitopaikka-asioissa. Oletan, että tämän jaoston asiat eivät ole niitä mukavampia, kun kyseessä ovat valitusasiat, mutta sittenpä nähdään.

Odotan mielenkiinnolla lautakuntatyön käynnistymistä. Olen ollut työssäni koko ajan jossain määrin tekemisessä terveyspolitiikan kanssa ja opettanut miten ammattiosastojen pitäisi vaikuttaa kuntien terveyspolitiikkaan lautakuntien kautta, ja nyt istun sitten itse lautakunnassa. Mielenkiintoista.

Linjauksista lisää myöhemmin. Tätä en ainakaan kannata.

Ainoa asia, joka minua hieman huolettaa, on työn, perhe-elämän ja luottamushenkilötoiminnan yhdistäminen. Pienet lapseni tarvitsevat myös isää arkeensa, joten joka ilta en voi olla menossa.

maanantaina, tammikuuta 05, 2009

Tällä hetkellä hienointa on retkiluistelu


Opiskeluvuosina Turussa näin muutaman kerran retkiluistejoita Aurajoella, ihmettelin mitä touhua se tuo on. Siirryttäni pääkaupunkiseudulle päätin aloittaa retkiluisteluharrastuksen. Yhtenä keväänä, lumet sulivat Helsingin edustajalta, mutta pakkaset iskivät vielä. Kruunuvuorenselkä jäätyi peilikirkkaaksi ja minä pääsin ensimmäistä kertaa nauttimaan luistelusta merenpäällä. Seuraavana syksynä liityin Suomen retkiluisteijoihin, kävin alkeiskurssin ja hankin tarvittavat varusteet. Se oli talvi ennen lapsia, joten luistelureissuja oli mahdollista tehdä nykyistä useammin. Sinä talvena pääsin nauttimaan Villingin edustan jäistä, Tuusulanjärven yöreissusta ja muutamista muista reissuista. Parina viime talvena jäät ovat olleet surkeita, en ole juuri päässyt retkiluistelemaan. Mutta nyt retkiluistelutilanne näyttää hyvältä.

Kävin sunnuntaina luistelemassa Nuuksion Pitkäjärjvellä ja tänään aamulla Bodom-järvellä. Vastoin kaikkia opppeja olin yksin, mutta paikalla oli toki muita luistelijoita. Oli aivan mahtavaa! Toivottavasti ehdin viikonloppuna vielä luistelemaan Suvisaaristoon ensimmäistä kertaa. Sinne en uskalla lähteä yksin, sillä en tunne paikkoja. Retkiluistelijat järjestävät retkiä, johon seuran jäsenet saavat osallistua, joten peukut pystyyn, että viikonloppuna seuran retki suuntautuisi Suvisaariston suuntaan.

Kuvassa olemme lasten kanssa Lumijoenselällä viime viikolla. Pakkasta oli -15. Karua ja komeaa maisemaa.