tiistaina, lokakuuta 28, 2008

Mikä meni vikaan?

Demarit kärsivät kovan tappion pääkaupunkiseudulla ja erityisesti kotikaupungissani Espoossa. Miksi?

Finanssikriisin toi ihmisten mieleen pelon ja epävarmuuden tulevaisuudesta. Siinä tilanteessa demareiden unelma-kampanja ei oikein iskenyt, vaan kokoomuksen toivon talkoot sopi tunnelmiin paremmin. Kyllä tästä talkoilla selvitään, yhdessä tekemällä, uskotteli kokoomus ja kansa uskoi. Vaikka ei tässä ihan talkoilla taideta selvitä.

Puheenjohtajamme Jutta makselee ehkä vielä hieman oppirahoja esiintymisissään, mikä on varsin luonnollista. Onhan se selvää, että kokemattomuus näkyy vielä toiminnassa. Vaikka demareiden puoluekokouksen jälkimainingeissa puhuttiin, että puolueen johto tulee näkymään useamman kasvon kautta, niin eipä näkynyt näissä kunnallisvaaleissa. Pääkaupunkiseudulla olisi tarvittu enemmän vetoapua puolueen puheenjohtajilta. Tosin kuka edes muistaa, ketkä ovat kokoomuksen varapuheenjohtajat? Kokoomuksen show on yhden Jyrkin show ja tulosta tulee.

Sitten Espooseen. En syytä ketään, sillä parhaamme yritimme ja ainakin ensikertalaisen silmissä henki oli hyvä. Mutta parannettavaa ja kehitettävää jäi.

Me hävisimme ääniä vihreille ja perussuomalaisille. Nämä vaalit olivat ensimmäiset ilmastonmuutosvaalit. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu viime aikoina niin paljon, että se alkaa todella menemään ihmisten mieliin. Moni pienenkin ilmastoherätyksen kokenut päätti tehdä edes pienen hyvän teon ympäristöä kohtaan äänestämällä vihreitä. Meiden demareiden kaupunkipoliittisessa ohjelmassa oli hyviä tavoitteita ilmastonmuutos- ja ympäristöteemaan liittyen, mutta ne eivät näkyneet meidän mainoksissa tai puheissa. Nyt ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat ihmiset äänestivät vihreitä demareiden sijasta, vaikka meidänkin tavoittemme ympäristön suhteen olivat lähes yhtä vihreitä. Siis punavihreään suuntaan tulevaisuudessa, Espoon toverit.

Perussuomalaisten kannatuksen nousu oli hurjaa. Vaikka perussuomalaisten sanoma ei kovin paljon eronnutkaan demareista, demareiden lässytykseen kyllästyneet äänestivät perussuomalaisia. Kun viestimme on vaaleista toiseen "peruspalvelut kuntoon", mutta mitään ei tavallisen äänestäjän silmissä näytä tapahtuneen, niin miksi äänestää aina valtapuoluetta? Silloin tyytymättömyys kohdistuu nimenomaan demareihin, koska me olemme olleet se hyvinvointipalvelupuolue. Eli juuri liikkuva äänestäjoukko kokee, että demarit ovat pettäneet heidän odotuksensa. Mikä ratkaisuksi? Meidän pitää joko kehua mainoksissamme saavutuksiamme tai sitten meidän pitää jotenkin konkretisoida viestiämme.

Meidän kaupunginpoliittinen ohjelmamme oli ihan hyvä, mutta se oli liian pitkä ja valmistui ehkä pikkuisen liian myöhään. Olisiko ehdokkaille pitänyt pitää erillinen tilaisuus, jossa ohjelmaa olisi käyty läpi ja esitelty meidän keskeiset yhteiset tavoitteet kaikille ehdokkaille samalla kertaa? Nyt emme saaneet näkyviin yhteisiä tavoitteitamme.

Viestintä:

Meillä ei ollut kotisivuja tai blogeja esimerkiksi samassa mittakaavassa kuin vihreillä. Kuinka hyvin ehdokkaamme vastasivat vaalikoneisiin? Minä luulen saaneeni valtaosan äänistä netin välityksellä, joko vaalikoneiden kautta tai blogini avulla. Muuta selitystä en ole keksinyt, vaikka hymyni onkin komea.

Kunnallisjärjestön kotisivut pitäisi nopeasti saattaa 2000-luvun tasolle. Ne eivät houkuttele ketään ulkopuolisia vierailijoita. Uudistamisesta on puhuttu monta vuotta, mutta nyt se pitäisi todella tehdä. Verratkaa kunnallisjärjestön sivustoa muiden puolueiden sivustoihin, niin huomaatte eron.

Vaalipäällikön olisi pitänyt olla sama henkilö keväästä syksyyn, nyt urakkaa jouduttiin vaihtamaan lennosta, eikä muutos ole aina hyväksi. Aarno teki kuitenkin ison urakan, kiitos siitä.

Ensi kerralla voisi miettiä sitä, että painotuotteiden ja mainosten suunnittelemisessa tehtäisiin enemmän yhteistyötä. Jos olisi tarjolla jokin ammattitaidolla suunniteltu pohjamalli, jota voisi halutessaan käyttää, vältyttäisiin ehdokkaiden epäonnistuneilta tekeleiltä. Ne joilla on varaa tai osaamista, voivat itse tehdä mainoksensa, mutta muille olisi apua tarjolla.

Espoossa on vedottu vaalitappioon osittain siksi, että kokeneita vaikuttajia jäi kerralla useampi pois. Olisivatko he voineet tukea uusia ehdokkaita jotenkin enemmän? Helsingissä ja Espoossa nuorten demareiden on erittäin vaikea nousta valtuustoon. Kokoomukselle se ei näytä olevan ongelma, varsinkin nuoria naisia nousee jatkuvasti valtuustoon. Vaikka me usein naureskelemme Benin tallille, pitäisikö meidän ottaa jotenkin oppia tästä kokoomuksen toiminnasta?

Soppatykit eivät vedä enää ihmisiä. Ainakin Espoon keskuksen alueella soppatykkitilaisuudet olivat fiaskoja, kävi oikein sääliksi soppatykkitalkoomiehiä. Mitä tilalle?

Keskustelu alkakoon.

maanantaina, lokakuuta 27, 2008

Nöyrät kiitokset äänestäjilleni

Olen uskomattoman tyytyväinen saamaani äänimäärään. 182 ääntä on kelpo tulos tällä kampanjalla. Se antaa minulle lisäpotkua kohti seuraavia vaaleja ja Espoon kehittämistä.

Demareiden menestys oli surkea Espoossa, siitä ei pääse mihinkään. En syytä ketään, sillä yhdessä kaadutaan ja yhdessä menestytään, mutta jotain olisi pitänyt tehdä toisin. Mitä? Siihen palaan myöhemmin.

Vielä kerran: tusen tack!

Sunan vara-senaattori Antti

lauantaina, lokakuuta 25, 2008

Se on täytetty

Näihin raamatullisiin sanoihin minä päätän kuntavaalikampanjani. Kaikkeni annoin, paljon enempään en olisi näillä resursseilla pystynyt. Monta kokemusta rikkaampana, mutta myös hiukan väsyneenä siirryn jännittämään vaalitulosta. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Kiitos jo etukäteen kaikille äänestäjille.

Sunan senaattori Antti

perjantaina, lokakuuta 24, 2008

Siistejä lähiöitä

Olen viime viikkoina jakanut mainoksia pääasiassa Espoon keskuksen alueelle. On tullut nähtyä monenmoista kerrostaloa. Osa taloista on viihtyisiä ja hyvin hoidettuja, osa taas kaipaisi selkeästi korjausta ja kunnostusta. Taloyhtiöt, vuokra-taloyhtiöitä unohtamatta, ovat kovien haasteiden edessä, kun korjausinvestoinnit painavat päälle.

Pitäisikö Espoon kaupungin tukea enemmän lähiöiden korjausrakentamista? Nyt korjausavustusta saa valtion varoista lähinnä esteettömyyttä parantaviin hankkeisiin, tärkeisiin hankkeisiin toki, mutta tavanomaisiin perusparannuksiin tukea ei liiemmin tule. Toisaalta, onko oikein, että asunto-osakeyhtiöitä tuetaan yhteisistä verovaroista?

Kaupungin tukea tulisi osoittaa enemmän ympäristön viihtyisyyden parantamiseen. Esimerkiksi Suvelassa roskien määrä on silmiinpistävää. Lähiöissä, joissa ihmisten määrä on huomattava, pitäisi siisteyteen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Lisää roskakoreja, tehostettua roskienkeräämistä kaupungin taholta ja enemmän valistusta asukkaille. Pitäisikö aloittaa stop roskaamiselle kampanja Suvelassa tai jossain muussa lähiössä?

Siisti ympäristö nostaa aina alueen arvoa – rahallista ja laadullista. Vastuu ympäristön siisteydestä on myös asukkailla ja taloyhtiöillä. Jos kaupunki näyttäisi esimerkkiä pitämällä kadut tiptop kunnossa, se voisi motivoida myös taloyhtiöitä huolehtimaan piha-alueista entistä paremmin. Vuokra-asuntotaloissa haasteet ovat suuremmat, koska asukasvaihtuvuus lienee suurempaa kuin omistusyhtiöissä.

maanantaina, lokakuuta 20, 2008

Valtuuston valtti - riittääkö maltti?

Tuntematon äänestäjäni (kenties?) kommentoi edellistä kirjoitustani, että "Pienen koululaisen näkökulmasta katsottuna esim. Kirstinharjun koulu + koulun ympäristö ei ole välttämättä ihan paras paikka varttua". Onko näin? Kirstinharjun koululla hän tarkoitti varmasti Keski-Espoon koulua.

Olen myös kuullut, että koulu ei ole niitä rauhallisempia, ihmekö tuo, koska oppilaat ovat taustaltaan hyvin monikulttuurisia. Oppilasaineiston rikkaus (kyllä, monikulttuurisuus on minusta rikkaus) on varmasti haastavaa ja vaatii opettajilta paljon.

Vaaliesitteessäni vaadin lapsille tasavertaisia oppimismahdollisuuksia eli lisäresursseja heikommille alueille. Meidän koulujen Espoossa tulisi olla sellaiset, että jokaiselle annettaisiin mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet oppia. Vanhempien koulutustaustalla on yhä suuri merkitys lasten koulumenestykseen ja pelkäänpä, että sillä tulee olemaan yhä suurempi merkitys tulevaisuudessa, kun luokkaerot näyttävät vain kasvavan.

Espoon koulujen oppilaat pärjäävät valtakunnallisissa testeissä maan keskiarvoa paremmin, mutta Espoon sisällä koulujen välillä on varmasti suuria eroja. Nämä tiedot eivät ole julkisia tai minä en niitä ainakaan mistään löydä. Heikommin testeissä pärjääville alueille tulisi resurssoida määräaikaista lisätukea, jonka avulla alueiden koulujen oppimistulokset pyrittäisiin saamaan muiden koulujen tasolle. Joillakin alueille lisätuki voitaisiin käyttää ylimääräiseen koulukuraattoriin, toisella alueella ylimääräiseen kouluavustajan palkkaamiseen. Kyllä koulut tietävät, mihin lisäresurssit ovat tarpeen.

En ole ollut innostunut siitä, että koululuokille säädettäisiin lailla enimmäiskoot. Minusta luokkakokoa tärkeämpää on tarkastella oppilasaineiston rakennetta: kuinka paljon luokassa on maahanmuuttajia, erityisopetusta vaativia tai muuta avustusta vaativia?

Nyt silmät alkavat lurpsahdella, joten täältä tähän. Hyvää yötä.

perjantaina, lokakuuta 17, 2008

Älä äänestä Kokoomusta, jos haluat halpaa asumista!

Kuntavaalien surkea puoli on siinä, että äänestäjien on vaikea erottaa puolueita toisistaan. Kaikille kaikkea hyvää - lupaavat ehdokkaat, eräällä tavalla myös minä. Puolueet eivät pääse haastamaan toisiaan, kun kunnallisvaalit jos jotkin ovat henkilövaalit. Mitä sanomasta, jos hymy on kaunis. (Olin tänään jakamassa esitteitä Espoon asemalla, nuori somalityttö otti esitteeni, katsoi sitä ja sanoi nauraen: sinä olet komea mies. Tuntui muuten mukavalle!)

Minä haastan nyt Espoon kokoomuksen tilille siitä, että Espooseen ei rakenneta riittävästi asuntoja, varsinkaan vuokra-asuntoja. Jaana Leppäkorven kirjoituksen mukaan, viime talvena kävi ilmi, että Espoon kaupungilla on luovutuskunnossa yksi kerrostalotontti. Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa, jonka strategian mukaan pitäisi rakentaa 2500 asuntoa (vähintään 1000 omakotitaloa ja 500 rivitaloa) vuonna 2008, on luovutuskunnossa vain yksi kerrostalotontti. Häpeällistä, kokoomus!

Ongelmat johtuvat siitä, että rakennuskelpoinen maa Espoossa on pääosin yksityisessä omistuksessa. Näihän on muuallakin (esimerkiksi Oulussa), mutta Espoossa kaupunki ei käytä lain sallimia keinoja rakentamiskelpoisen maan hankkimiseen yksityisiltä omistajilta. Kaupunki ei osta maata, se ei anna rakentamiskehoituksia omistajile, ei käynnistä lunastusprosesseja tai hyödynnä kiinteistöveron käyttömahdollisuuksia. Kaupunki ei tee siis juuri mitään, koska Espoon suurin puolue kokoomus näin päättää.

Ja mitä sanoo Espoon kokoomus vaaliohjelmassaan:

Enemmän kohtuuhintaista asumista
• Espoossa tarvitaan monenmuotoista kohtuuhintaista asumista, joka ottaa huomioon niin opiskelijoiden, nuorten perheiden, ikääntyvien kuin liikuntarajoitteistenkin tarpeet.
• Yhteistyötä ja kumppanuushankkeita maanomistajien kanssa on lisättävä, mutta pakkolunastuksia, kiinteistöveron korottamista ja muita pakkokeinoja emme hyväksy.

• Vuosittain Espooseen on rakennettava 2500 uutta asuntoa.



Kokoomus ei siis halua pakkokeinoja, vaan asettaa maanomistajien edun tavallisten ihmisten edun edelle. Miksi kokoomus tarjoaa satuja kohtuuhintaisesta asumisesta, mutta ei tee mitään sen eteen?

maanantaina, lokakuuta 13, 2008

Kestävää kehitystä ja viihtyisää ympäristöä

Espoon valtti on viihtyisä ympäristö, espoolaiset arvostavat erityisesti kaupungimme hienoa luontoa. Meillä on mahtavat ulkoilusaaret merellä, erämainen Nuuksio Pohjois-Espoossa ja suuri keskuspuisto aivan Espoon sydämessä. Ja kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä! Myös minulle luonto on tärkeää ja haluan varjella luonnon säilymistä. Rakastan pyöräilyä, unelmoin melomisesta ja tunnelmoin tulistellen nuotiopaikoilla.

Luonnon säilyminen edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Espoon valtuusto voi vaikuttaa eniten luonnon säilymiseen päättäessään asuntojen sijoittumisesta ja rakentamisen laadusta sekä liikenteen sujumisesta. Miten minä ohjaisin näitä asioita?

Antin teesit:

- Rakennetaan tiiviitä asuinalueita riittävillä viheralueilla joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tiivis rakentaminen ei tarkoita aina kerrostaloja, vaan myös nauhamaisia rivitaloja ja pieniä omakotitaloja pienille tonteille.

- Tiivistetään nykyisiä asuinalueita. Osassa Espoota on rakennettu erittäin väljästi verrattuna esimerkiksi Etelä-Espooseen. Keski-Espoossa on täydennysrakennettu monin paikoin ja mielestäni jälki on ollut hyvää, lisärakentaminen ei ole ollut alueille haitaksi. Kaikki tyhjät tontit pitää saada rakennettua.

- Ohjataan rakentamista tehokkaalla kaavoituksella. Päivitetään yleiskaavoja tehokkaasti ja laaditaan tarvittaessa uusia asemakaavoja. Fakta on, että asuntoja pitää rakentaa lisää, mutta ohjataan tehokkaalla kaavoituksella asuntotuotantoa.

- Tehostetaan rakennuttajien energianeuvontaa. Kiinnitetään enemmän huomiota rakennusten energiatehokkuuteen, luodaan rakentajille energiatehokkuuskoulutus, kuten Oulussa on tehty. Kiinnitetään erityishuomio julkisten rakennusten energiatehokkuuteen niitä korjattaessa.

- Rakennetaan uudet asuinalueet julkisten liikenneyhteyksien varaan. Seuraava suurempi asuinalue tulisi rakentaa junaradan varteen. Tutkitaan mahdollisuttta lisärakentamiseen Kauklahden ja Espoon Keskuksen välille.

- Edistetään julkisen liikennettä tukemalla kaupunkilaisten lipunhintoja nykyistä suuremmalla summalla. Rakennetaan kaupunkirata Espoon keskukseen saakka.

- Edistetään pyöräilyä huolehtimalla, että asemilla on katetut pyöräsuojat. Kehitetään pyöräilytieverkostostosta Suomen paras.

- Kierrätetään jätteet nykyistä paremmin. Lisätään energiajätteen keräyspaikkoja. Kokeillaan kerran kuukaudessa kiertäviä keräysautoja nykyisten kaksi kertaa vuodessa kiertävien sijasta.

sunnuntaina, lokakuuta 12, 2008

Seudullisia terveyspalveluita

Tapahtui tosielämässä: tyttömme on nukkunut viime yöt hyvin levottomasti, hän on heräillyt ja itkeskellyt vähän väliä. Lähdimme sunnuntai-iltapäivänä kyläilemään Helsingin Töölöön ja perillähän syy selvisi, kun silmät olivat punaiset ja rähmäiset: silmätulehdus.

Paluumatkalla poikkesimme Puolarmetsän sairaalassa, jossa on ilta- ja viikonloppupäivystys espoolaisille. Jonoa oli yksi potilas ja lääkäri diagnisoi ja kirjoitti reseptin. Saimme siis nopeasti hyvää hoitoa. Tyytyväisyyteni julkiseen terveydenhuoltoon kasvoi entisestään.

Mutta Espoossa ei sunnuntai-iltana ole auki apteekkia kello 18 jälkeen, vaan lähin apteekki löytyy Helsingin Mannerheimintieltä, aivan kyläilypaikkamme naapurista. Saimme onneksi lääkäriltä ensiavuksi voidetta, jolla pärjäämme (toivottavasti) aamuun saakka, joten vältyin 20 kilometrin ajomatkalta.

Pääkaupunkiseudulla tulisi siirtyä kaupunginrajat ylittäviin terveyspalveluihin perusterveydenhuollossa. Meidän tulisi lisätä asukkaiden valinnanvapautta ja palvelujen käytön joustavuutta häivyttämällä vähitellen kuntarajat. Asukkaan voisi olla mahdollista satunnaisesti tai jopa pysyvästi käyttää pääkaupunkiseudun eri terveysasemien palveluja.

En ole ensimmäinen joka tämän on hoksannut, sillä pääkaupunkiseudun kunnat ovat miettineet mm. yhteistä terveyspäivystä illoille, viikonlopuille ja pyhäpäiville. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungin yhteisen tiedotteen mukaan yhteinen terveyspäivystys on tavoitteena vuoden 2009 alusta. Mikähän on valmistelun tilanne? Onko sekin hautunut jonnekin yhteistyökaivon pohjattomaan kuiluun?

On turha puhua pääkaupunkiseuden kuntien yhdistämisestä, jos ei ensin pystytä toteuttamaan niinkin yksinkertaista juttua kuin kuntien yhteistä terveyspäivystystä.





keskiviikkona, lokakuuta 08, 2008

Pois tapiolaisten ylivalta

Suur-Tapiolan alueelta tulee kolmasosa Espoon nykyisistä valtuutetuista, vaikka alueella asuu vain 18 % Espoon asukkaista. Sen sijaan meidän äänestysalueeltammme Vanhasta-Espoosta on vain kuusi valtuutettua, vaikka asukkaita on 14 % Espoon asukkaista.

Tähän pitää saada muutos! Valtuustopaikkojen tasaisempi jakautuminen eri alueiden kesken varmistaa sen, että alueita kehitetään myös tasapuolisesti. Kuka uskaltaa väittää, että Espoon eri alueiden kehittäminen on ollut tasapuolista?

Demareilla on ollut perinteisesti ihan hyvä kannatus Vanhan-Espoon alueella, mutta äänestysprosentti on alueellamme Espoon alhaisempia. Tapiolaiset sen sijaan äänestävät ahkerasti ja tulos näkyy hyvänä paikkamääränä. Jaana Leppäkorpi on demarivaltuutettu alueeltamme ja uusii varmasti paikkansa - ihan ansaitusti, sillä hän on ahkera ja aikaasaava nainen. Mutta nyt pitää saada toinen demarivaltuutettu alueeltamme Espoon valtuustoon. Arvanette, ketä olen suunnitellut tälle paikalle - itseäni tietenkin. Anna äänesi siis Antille.

Viime vaaleissa ahkerimmin äänestettiin Olarinpuisto-Päiväkehrän äänestysalueella (72,8 oli äänestysprosentti) ja laiskimmin Sokinvuoren-Kirstinmäen äänestysalueella (42,2 %). Ero näiden kahden ääripään välillä on yli 30 prosenttiyksikköä. Kun lähdin mukaan politiikkaan, ajattelin yrittäväni omalla toiminnallani nostaa äänestysprosenttia Espoon keskuksen alueella. Henkilökohtaiset ponnisteluni asian eteen ovat olleet vähäiset, mutta yhdistyksemme Keski-Espoon demarit on minä mukana yrittänyt tuoda politiikkaa kuntalaisia lähelle. Tempaisimme keväällä ja siivosimme Espoon keskuksen asemasiltaa haalarit päällä. Syyskuun alussa järjestimme perhetapahtuma Suvelan asukaspuistossa. Järjestimme ohjelman ja teimme talkootyötä makkaraa paistaen ja mehua kaataen. Tilaisuus oli hauska niin järjestäjille kuin osanottajillekin.

Mikään toinen puolue ei ole tehnyt vastaavaa Espoon keskuksen alueella. Ei ole näkynyt Kokoomusta, Vihreitä, Keskustaa tai Soinin porukkaa.

Muista se, kun mietit äänestämistä. Ja muista edes äänestää.

maanantaina, lokakuuta 06, 2008

Vastaukseni vaalikoneisiin

Kokosin linkit suurimpien vaalikoneiden omiin vastauksiini. Toivottavasti olen vastannut johdonmukaisesti. Vaalikoneisiin vastaaminen oli iso urakka.

Mielestäni paras oli:
YLE:n vaalikone

Kakkonen:

Helsingin Sanomien vaalikone

Kolmonen:

Länsiväylä-lehden vaalikone

Neljäs ja kummallisin:

MTV3

Sokerina päälle:

Terveydenhuollon vaalikone

perjantaina, lokakuuta 03, 2008

Kuntapalveluihin laatua ja köyhiä valtuustoon

Torstaisin käyn lasteni kanssa uimassa Keski-Espoon uimahallissa ja joka kerran jälkeen ihmettelen tilojen ahtautta. Pukuhuonetilat ovat liian pienet, vessoja on liian vähän ja ovetkin aukevat hankaliin suuntiin. Pukuhuoneen yhteydessä on invavessa, muut kaksi vessaa ovat pesuhuoneen puolella erittäin ahtaassa paikassa. Miksi ihmeessä tilat on suunniteltu ja rakennettu noin ahtaaksi? Onko kyse siitä, että uimahalli on ppp- hanke (public private partnership), jossa yksityinen yritys rakentaa tilat ja kaupunki tulee vuokralaiseksi tiloihin pitkäaikaisella sopimuksella. Eikö kaupunki päässyt vaikuttamaan suunnitelmiin riittävästi, kun uimahallia rakennettiin?

Keski-Espoon uimahalliin olen muuten tyytyväinen. Se on kohtuu siisti ja tilat näyttävät vielä uusilta, mutta se on liian pieni Keski-Espoon kasvavalle väestölle. Miksi uimahallia ei rakennettu suuremmaksi, vaikka tontilla on tilaa. Eikö rakennusoikeutta ollut enää jäljellä?

***********

Kuntalaisten on saatava virkamiehiltä vastaukset kysymyksiinsä. Minua jurppii se, että olen lähes kaksi kuukautta sitten tiedustellut Espoon kaupungin virkamieheltä, miten he ennustavat päivähoitopaikkojen määrää? Onko käytössä jokin laskentamalli, jonka avulla päivähoitopaikkojen tarvetta arvioidaan? Epäilen pahasti, ettei ole.

En saanut mitään vastausta viestiini kuukauteen, jonka jälkeen lähestyin uudelleen virkamiestä. Sain vastauksen, että viestini on siirretty toiselle henkilölle. Olen nyt odottanut lähes toisen kuukauden, mutta yhä turhaan. Uskomatonta.

Olen tehnyt ammattijärjestössä työtä ja palvellut jäseniä, ja tiedän että kyselyjä saattaa tulla paljon. Mutta kysyjälle pitää pystyä vastaamaan jotain ja kertoa edes, milloin vastaus tulee. Minua, kuntapalveluiden ystävää, tämä Espoon toiminta jurppii todella paljon. Asiakaslähtöisyydessä on kuntapalveluissa paljon tekemistä.

*****

Olen viimeistellyt vaalimainoksiani tällä viikolla. Kaverini Ilkka on auttanut minua, siitä hänelle suurkiitos. Sanoman kiteyttäminen muutamaksi virkkeeksi on yllättävän hankalaa, kun sanottavaa ja ajatuksia on paljon. Pieneen mainoslappuseen ei nimittäin mahdu kovin paljon. Samalla pitäisi erottua jotenkin.

Valtuustoon ei köyhillä ole asiaa, edes Espoossa. Mainostaminen on kallista, painaminen maksaa ja muu vaalikrääsä samoin. Oma budjettini on noin 500 €, josta muuta kuin omaa rahaa on 100 €. Kiitos tuesta Karille ja Raijalle! Minun budjetillani pystyy vain tuottamaan A5-kokoisia mainoksi muutamia tuhansia. Onhan sekin jotain.

Demokratian kannalta on surullista, että vähävaraisten - johon minä en kuitenkaan kuulu - on vaikea löytää edes tuota 500 euroa. Meidän yhdistyksemme vaalibudjettien joukossa oma budjettini on suurimpien joukossa, osa ei tietoisesti sijoita vaaleihin paljon rahaa, mutta osalla ei varmasti ole ylimääräistä rahaa sijoitettavaksi vaaleihin. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta kovin eriarvoistava on meidän vaalijärjestelmämme. Mikä sitten ratkaisuksi? Listavaalit? Vaalibudjettien katto?