Siirry pääsisältöön

Potilaan kertomaa

Perjantaina kotiuduin sairaalasta. Olkapäätä koristaa 10-15 cm pitkä leikkaushaava, käsi on kantositeessä ja solisluun päässä on jonkinlainen metallikoukku, joka pitää solisluun kuopassaan. Kipuja on välillä, mutta hankalinta on nukkuminen. Asennon, jossa olkapäähän ei sattuisi tai käsi ei puutuisi, löytäminen on mahdotonta. Turhauttavaa.

Erityisen turhauttavaa on se, että loukkasin olkapääni vastustajan selkääntaklauksen/poikittaisen mailan johdosta harrastekiekkosarjassa. Olisko sittenkin pitänyt kaartaa toiseen suuntaan tai varautua taklaukseen (sarjassa, jossa ei saa taklata)? Näyttää vielä kaiken lisäksi siltä, että vamman aiheuttanut pelaaja jää lähes ilman rangaistusta. Jos olisin jäänyt jäälle makaamaan, niin tilanne voisi olla toinen.

Sairaalassa ollessa tai ylipäätänsä kipua tuntiessa huomaa, kuinka kaikki toisarvoiset asiat (politiikka, Sunankaaren jatko, remontit) häipyvät taustalle. Voi vain kuvitella, kuinka pysyvästi sairaat ihmiset menettävät mielenkiintonsa puolueiden puheenjohtajavaihdoksiin, tehtaiden lopettamisiin tai vastaaviin ajan ilmiöihin, taistellessaan sairautensa kanssa. Sama koskee kyllä varmasti sellaisia ihmisiäkin, joiden jokapäiväinen elämä on ainaista taistelua työttömyyden, köyhyyden tai jonkin muun syyn takia. Enpä osaa keksiä siihen ratkaisua!

Muutamia huomioita potilaan näkökulmasta:
- Miksi potilaan pitää täyttää sen seitsemän lomaketta ollessaan sairaalassa? Tai oikeastaan, miksi niitä ei voi täyttää sylissä olevalla kannettavalla. Kun esimerkiksi minulta tiedusteltiin nukutukseen liittyviä asioita, sairaanhoitajan antaman lomakkeen olisi voinut täyttää hyvin suoraan koneella, jolloin tiedot olisivat olleet suoraan lääkärin nähtävissä. Näin olisi vältytty turhilta lomakkeilta.
- Kun viimeksi olin Jorvissa vaimon synnytystä "seuraamassa", käytössä oli sähköinen potilaskertomus. Nyt käytössä olivat perinteiset vihkot. Miksi on otettu takapakkia?
- Jorvin päivystys. Minä pääsin nopeasti hoitoon, mutta odotustilat ovat kyllä surkeat. Jos päivystys laajenee, myös odotustilojen pitäisi laajentua?
- Seurataanko päivystyksessä potilasvirtoja? Pitäisi tehdä jokin seurantatutkimus, jossa seurattaisiin potilaiden kulkua. Mihin aikaan hän astui sisään? Mihin aikaan pääsi vastaanottotiskille? Mihin aikaan tapasi hoitajan/lääkärin? mihin aikaan poistui? jne
- Tuli makoiltua kuusi tuntia kirurgisen osaston käytävällä leikkausta odotellessa. Ei siinä mitään, kun ei joka viikko joudu makoileen. Samalla seurasin vähän henkilökunnan toimintaa. Ei siellä sairaalassa kyllä kaikilla ole niin kiire kuin annetaan ymmärtää. Mutta näinhän se on kaikissa työpaikoissa.

nyt käsi väsähtää. Kenestä demarien puheenjohtaja? Katsotaan rauhassa, mutta taitaa se olla naisen aika.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Tämä on hyvin true.I menetin painoa juuri tehnyt muutoksia ruokaa, kun kaikki kasvissyöjä ja alhainen carb Tämä auttoi minua paljon ja ehdotan kaikille

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v