Siirry pääsisältöön

On se kumma

Lauantai tuli vietettyä Haminassa. Ystäväperheemme kunnostavat vanhaa mummolaansa vapaa-ajan asunnoksia. Sijainti on mitä mainioin, Helsingistä Haminaan ajaa noin puolessatoista tunnissa, ja talo sijaitsee meren rannalla. Remonttiprojekti on kuitenkin kohtuullisen suuri, jos kaikki heidän suunnitelmansa tehdään kerralla.

Panun kanssa teimme lauantaina lattiaa keittiöön ja pikkuvessaan. Levytimme lattian, porasimme lvi-putkille reiät ja vähän fiksasimme sisäseinää. Jälki oli aika hyvää, oikeastaan yllättävän hyvää minun tekemäkseni. Panu - rehellinen Lapin mies- on kyllä niin kova työmies, että minäkin pohjoisen poikana olen kummissani. Hän voisi varmaan tehdä remonttia läpi yön, muutamalla tauolla. Toivottavasti Panu kuitenkin ei rasita itseään liikaa, sillä hiljaa hyvä tulee. Sen verran lauantai-iltana väsytti, että saunan ja parin oluen jälkeen, uni tuli nopeasti. Oli työmiehen olo.

Työmiehistä puheen ollen. Leppävaarassa rakennetaan kerrostaloa. Ajoin paikan ohi neljä kertaa viikonloppuna: perjantaina 21.45, 00.15, 07.45 ja 20.45. Kaikkina muina aikoina paitsi lauantai-iltana kaksi kaveria muurasi noin viidennen kerroksen kohdalla. Valot vaan loistivat. On sisähommat helppoja...

Sen verran remonttihommat aina kiihottavat mieltä, että aloin taas suunnittelemaan vanhempieni kesämökin kunnostusta. Se olisi hieno pistää kuntoon pienelllä pintaremontilla.

Otsikkoni tulee muuten siitä, että viikko sitten lähetin Espoon kaupunginsuunnittelulautakunnan jäsenille sähköpostia Sunankaaren jatkoa koskien, mutta en ole saanut yhtään vastausta. Kirjoitin asiallisen viestin ja oletin, että joku edes kiittäisi viestistä, mutta mitään ei ole kuulunut. He saavat varmasti paljon sähköpostia, mutta olisi nyt joku edes voinut vastata lyhyesti.

Kun minä olen jonkin lautakunnnan jäsen, niin vastaan varmasti viesteihin. Tämä oli ensimmäinen vaalilupaukseni. Huomatkaa itsevarmuuteni, käytin kun-sanaa, en jos- sanaa.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v