Elämä rullaa, mutta sanottavaa ei löydy.
Miten suhtautua EU:n maataloustukiin, 141:seen? Väliaikaistahan kaikki on.
Hermojen hallinta on vaikeaa. Elsa-tyttömme on vetänyt aika moista showta viime illat, nukkumaanmeno on erittäin hankalaa. Isältä on palanut hihat muutaman kertaan aika pahasti ja äänen volyymi on noussut korkealle. Ihan turhaa, sillä niinhän lasta ei juuri saa nukkumaan. Äiti-Anna onnistuu nukuttamisessa heti ja isälle jää vain vähän huono omatunto lapselle huutamisesta...
Tehyllä on kyllä sellainen hurmos päällä, että ihan kadehdittaa ja samalla pelottaa. Se ei ole helppo tilanne, kenellekään. Sympatiat on Tehyn puolella ja merkkinä tuesta laukussa roikkuu heijastin.
Pitäisi jaksaa kirjoittaa Espoon keskuksen kehittämisfoorumin (http://www.espoonkeskus.fi/) (ON MUUTEN HYVÄ IDEA) jotain kaupungintalosuunnitelmista ja liikenneverkkoasioista. Kunhan ehtisi ja jaksaisi. Samalla pitäisi saada toimenpidelupa-asia etenemään soittamalla rakennuspiirtäjälle. Sekin vielä.
Kaiken lisäksi pitäisi alkaa jotain Facebook-sivustoa ylläpitämään, ja lähettämään vampyyrijoukkoja tuttujen kiusaksi (jotain sellaistahan siellä voi tehdä). Ei kiinnosta, enkä aio sinne mennä.
Alueemme demarivaltuutettu Jaana Leppäkorpi kirjoitti blogissaan omia tuntojaan demarien valtuustoryhmän toiminnasta (toki muustakin). Kaikki ei taida olla siellä ihan reilassa, pitänee ottaa paremmin selvää. Minulla on vielä paljon oppiimista esimerkiksi selkään puukottamisesta, kun en oikeastaan ole siihen elämässäni juuri törmännyt. .
Asiasta kolmanteen, Urheilulehti kirjoitti hyvän artikkelin Oulun jalkapallon tilasta. Vaikka olen espoolainen, omat junnufutisajat OPS:ssa pitävät minut vielä ensisijaisesti oululaisen jalkapalloseuran kannattajana. Artikkelissa kerrottiin osuvasti niistä hankalista taustoista, joita futikseen siellä liittyy. Kannattaa lukea. Onkohan jopa netissä? Siinä jutussa todettiin osuvasti, että oululaiset on nurkkakuntaisia. TODELLAKIN.
Miten suhtautua EU:n maataloustukiin, 141:seen? Väliaikaistahan kaikki on.
Hermojen hallinta on vaikeaa. Elsa-tyttömme on vetänyt aika moista showta viime illat, nukkumaanmeno on erittäin hankalaa. Isältä on palanut hihat muutaman kertaan aika pahasti ja äänen volyymi on noussut korkealle. Ihan turhaa, sillä niinhän lasta ei juuri saa nukkumaan. Äiti-Anna onnistuu nukuttamisessa heti ja isälle jää vain vähän huono omatunto lapselle huutamisesta...
Tehyllä on kyllä sellainen hurmos päällä, että ihan kadehdittaa ja samalla pelottaa. Se ei ole helppo tilanne, kenellekään. Sympatiat on Tehyn puolella ja merkkinä tuesta laukussa roikkuu heijastin.
Pitäisi jaksaa kirjoittaa Espoon keskuksen kehittämisfoorumin (http://www.espoonkeskus.fi/) (ON MUUTEN HYVÄ IDEA) jotain kaupungintalosuunnitelmista ja liikenneverkkoasioista. Kunhan ehtisi ja jaksaisi. Samalla pitäisi saada toimenpidelupa-asia etenemään soittamalla rakennuspiirtäjälle. Sekin vielä.
Kaiken lisäksi pitäisi alkaa jotain Facebook-sivustoa ylläpitämään, ja lähettämään vampyyrijoukkoja tuttujen kiusaksi (jotain sellaistahan siellä voi tehdä). Ei kiinnosta, enkä aio sinne mennä.
Alueemme demarivaltuutettu Jaana Leppäkorpi kirjoitti blogissaan omia tuntojaan demarien valtuustoryhmän toiminnasta (toki muustakin). Kaikki ei taida olla siellä ihan reilassa, pitänee ottaa paremmin selvää. Minulla on vielä paljon oppiimista esimerkiksi selkään puukottamisesta, kun en oikeastaan ole siihen elämässäni juuri törmännyt. .
Asiasta kolmanteen, Urheilulehti kirjoitti hyvän artikkelin Oulun jalkapallon tilasta. Vaikka olen espoolainen, omat junnufutisajat OPS:ssa pitävät minut vielä ensisijaisesti oululaisen jalkapalloseuran kannattajana. Artikkelissa kerrottiin osuvasti niistä hankalista taustoista, joita futikseen siellä liittyy. Kannattaa lukea. Onkohan jopa netissä? Siinä jutussa todettiin osuvasti, että oululaiset on nurkkakuntaisia. TODELLAKIN.
Kommentit
Minä kun olen vain pieni maan matonen, niin uskalsin sentään kirjoittaa edes tuon verran.
Kimurantti tilanne kaiken kaikkiaan.
Muuten, ymmärsin blogisi tekstin niin, että jokin työhakemus ei tärpännyt. Uutta matoa koukkuun. Mutta eikö Kelakin ole niin iso lafka, että siellä pääsisi eteenpäin?
Ei nämä keskusjärjestön uranäkymätkään kovin kummoiset ole...
Mutta joo, uutta matoa koukkuun. En minä ole periksiantavaa tyyppiä.