Kuka, mitä, häh?

keskiviikkona, elokuuta 15, 2007

Taas kerran

Olemme viimeisen puolentoista viikon aikana ehostaneet kylpyhuonettamme. Ensiksi lakkasimme tummuneen paneelikattomme vaaleaksi. Tulos oli mielestäni aika hyvä. Lakkaaminen sujui pelättyä paremmin ja työ oli helpompaa suorittaa tarpeeksi leveällä pensselillä. Eli jos suunnittelet katon lakkausta, hanki pensseli, joka ylittää paneelin reunat.
Olimme aikeissa vaihtaa saunan ovemme uuteen lasiseen, mutta päätimme kokeilla sen lakkaamista. Kuultolakkaus ei ollut hyvän näköinen, joten uusi idea pölähti päähäni. Hiotaan ovi, öljytään ja vahataan se. Tuumasta toimeen ja lakan hiomiseen. Hiomakoneella jurruttaessa tuli mieleeni, että olisin voinut jättää lakkauksen tekemättäkin..

Ovi hiottiin kuitenkin aika vähällä vaivalla ja käsittelin sen sitten vanhan ajan puunkuullotusöljyllä ja sitten vahasin sen Osmo Colorin läpikuultavalla puuvahalla (männyn sävyisellä). Minulla sattui olemaan aineet jo entuudestaan, joten tästä toimenpiteestä ei tullut lisäkustannuksia. Tulos oli minusta hyvä. Poistin lisäksi ovesta vanhan rypyläpintaisen lasin ja ostin uuden kirkkaan lasin tilalle. Nyt ovi näyttää modernimmalta kuin vanha 80-luvun saunan ovi. Listat puuttuvat oven saunanpuoleiselta osalta, mutta ehtiihän tässä…

Sen jälkeen siirryimme kaappeihin. Lisäsimme seinille kolme kaappia (Ikean malleja) ja poistimme yhden vanhan itse tekemäni kaappi-tekeleen. Pesukoneen päälle tasoksi hommasimme tammipuisen tason, jonka öljysimme edellä mainitulla öljyllä. Massiivipuiset tasot kannattaa ostaa Helsingin Metalli- ja Raudasta Tattarisuolta. Ne ovat siellä paljon halvempia kuin muualla. Muuten työ sujui hyvin, mutta yksi ylimääräinen reikä tuli porattua kaapin oveen vetimiä laitettaessa. Se pitää jotenkin paikata.

Vaihdoimme myös altaan ja hanan. Tarkoitus oli myös vaihtaa allaskaappi ovineen, mutta kun otin vanhan altaan pois, totesin uuden kaapin asentamisen vaativan aika moista sahausta. Vesiputkille olisi pitänyt raivata melkoisesti tilaa uudessa kaapissa. Ikean-kaapit ovat muuten hyviä, mutta ne eivät ole kovin hyvää lastulevyä, ja niitä ei ole mukava sahata, koska ne vähän repeytyvät. Päätin siis säilyttää vanhan kaapin, mutta madaltaa ja kaventaa sitä hieman sahaamalla. Vanha kaappi oli turvan syvä ja vei liikaa tilaa, joten kapeampi kaappi sopisi tilaamme paremmin. Sahaus ilman sirkkeliä onnistui hyvin ja sain asennettua kaapin, uuden malja-altaan sekä tason että hanan kohtuu helposti. Mitä nyt piti vähän putkia pidentää, mutta sehän menee jo rutiinilla.

Tämä remonttityö on sujunut kohtuu tressittömästi. Olen tehnyt sitä vähän aikaa kerrallaan lasten mentyä nukkumaan. Eilen illalla kaikki näytti sujuvan kuin tanssi. Olin asentamassa ovia allaskaappiin. Ensin saranoille poratut reiät eivät olleetkaan oikeissa kohdissa, vaikka olin käyttänyt sapluunaa avuksi. Siitä selvisin kuitenkin aika helpolla. Illan tähtihetki koitti kun aloin asentamaan ovia paikoilleen. Ne olivat liian leveät alakaappiin. Jostain ihmeellisestä syystä vanha alakaappi oli uutta alakaappia (jo kauppaan takaisin palautettua) viisi senttiä kapeampi. Voi sitä itkua ja hammasten kiristystä, kun tämä selvisi.
Otsikko taas kerran tulee siitä, että vastaavanlaiset virheet ovat minulle arkipäivää. En tiedä onko geeneissäni jotain vikaa, mutta jotenkin mittaus-asioiden kanssa on hankalaa. En ole ollut tarkkana kuin porkkana.

Mikä siis ratkaisuksi? Repiäkö vanha kaappi sittenkin pois ja uusi tilalle, jotta ovet olisivat oikean kokoiset. Ei varmasti, siinä menisi hermot. Tarkoitukseni on paksuntaa kaapin seinää, jotta oven saa asennettua paikoilleen siististi. Olen luottavaisin mielin – toistaiseksi.
Matkani kohti kirvesmiestä jatkuu

Ei kommentteja: