Siirry pääsisältöön

Lapsille majoja

Ruotsissa, tuolla suomalaisten demarien unelmamaassa, on keksitty turvata lasten leikit. Lasten itsensä tekemät majat puretaan ja mahdollisuudet majojen rakenteluun estetään, näin kirjoittaa Hesari.
Toivottavasti nämä uudet tuulet eivät kantaudu lahden tälle puolelle. Majojen rakentelu on erittäin hienoa hommaa. Muistan vieläkin "viidakon", johon rakentelimme erinäisiä majoja. Nekin aina hajotettiin, mutta rikkoja oli yleensä jokin toinen poikaporukka tai sitten "isompi"-poika. Muistaakseni seiskaluokalla teimme viimeisen majan, jossa oli kamiina ja jossa olimme jopa yötkin. Seinät oli muuten vuorattu pornolehtien sivuilla. Oi aikoja.

Olen enemmänkin ihmetellyt nykylapsia, tai sitä mikseivät he leiki metsässä. Meidänkin pihapiirin lapset eivät juuri leiki metsässä, vaikka maasto olisi erinomaista erilaisiin leikkeihin. Kiipeilyyn, piiloutumisleikkeihin tai majojen rakenteluun. Miksihän metsä ei houkuttele? Ovatko vanhemmat kieltäneet lapsia menemästä metsään eksymisen pelossa? Meidän Elsa kyllä karkailee metsään vähän liiankin innoissaan.

Espoon keskuksen uuden kauppakeskuksen rakentamistyöt alkoivat keväällä. Montun kaivaminen etenee aika vauhdilla. Tässä hankkeesta taisi tulla taas esimerkki siitä, kuinka rakennusliikkeet tekevät rahaa Suomessa. Tai sitten minä olen ymmärtänyt jotain väärin (tiedotteita on muuten hankala löytää netistä).

Espoon kaupunki myi tontin YIT:lle muistaakseni 5 milj.eurolla keväällä 2007. Silloin sovittiin, että rakennettavaan liikekeskukseen tulee tilat myös kirjastolle, kirjaamolle ja muille kaupungin tiloille. Meni muutama kuukausi ja YIT myi rakenteilla olevan kauppakeskuksen kahdelle pääomasijoitusyhtiölle. Liiketilat CapManin hallinnoimalle kiinteistöpääomarahastolle ja Espoon kaupungin käyttöön tulevat tilat kiinteistösijoitusyhtiö RBS Nordisk Rentingille.
Entressen pinta-alasta liiketiloille vuokrattavaa on noin 9 500 neliötä, sen osti siis CapMan. RBS Nordisk Renting maksoi kaupungin käyttöön tulevista 5 000 neliön tiloista 17 miljoonaa euroa. Joten CapManin maksoi tiloista arvaukseni mukaan ainakin 35 milj.€, kauppahinta ei ollut julkinen.

YIT sai kauppakeskuksesta ehkä yli 50 milj.€ ja osti tontin kaupungilta 5 miljoonalla eurolla. Mitähän itse rakennusurakka maksaa? YIT saa joka tapauksessa urakasta monien kymmenien miljoonien voiton. Espoon kaupunki sai tontista viisi miljoonaa, ja joutuu vuokralaiseksi muiden tiloihin. Osuikohan tontin myyntihinta kaupungin taholta ihan kohdalleen?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhden luukun periaatteella kohtuutta ja oikeudenmukaisuutta ihmisille

Yksi luottamustehtävistäni Espoossa on yksilöasiainjaoston puheenjohtajuus. Jaostossa käsittelemme parin viikon välein kuntalaisten tekemiä valituksia saamiinsa etuus- tai palvelupäätöksiin. Pääasiassa asiat liittyvät kuljetustukiin, omaishoidon tukiin ja toimeentulotukeen. Tämä tehtävä tuli minulle – kuten politiikassa usein – pyytämättä ja yllätyksenä, mutta on osoittautunut yllättävän opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Käsiteltävät asiat ovat toivottavasti opettaneet myös nöyryyttä, sillä niin vaikeita tilanteita ihmisillä on verrattuna omaan tilanteeseeni. Toimeentulotukea koskevissa päätöksissä jaostomme on harvoin muuttanut virkamiesten päätöksiä. Suuri osa valituksista on tehty siksi, että valittaja ei ole ymmärtänyt, miten hänen toimeentulotukensa on laskettu ja mitkä tulot miltäkin ajalta on otettu huomioon. Näppituntumalla eniten valituksia aiheuttaa se, että ihmiset eivät hahmota minkä kuukauden tuloksia omat tulot lasketaan. Tarvetta neuvonnalle ja opastukselle on.

Lommila, Lommila, Lommila

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Karvasmäki, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Lyhyesti kyse on siitä, että Espoon kaupunginhallitus otti ja muutti kaupunginsuunnitelulautakunnan päätöstä ns. Lommilan kaavasta. Kaupunginsuunnittelulautakunta oli linjannut, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määräksi 4000 kerrosneliömetriä. Eli että kauppakeskukseen ei tule Citymarkettia ja Prismaa. Nyt valtuustossa Jaana Leppäkorpi teki palautusesityksen, että "asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4000 kerrosneliömetriin". Ehkä hieman yllättäen valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. YES. Tämä oli Jaanalle hieno päätös hänen valtuustouralleen. Meille demareille jää iso aukko täytettäväksi kaupunginsuunnitteluasioissa Jaanan lähdön myötä. Minunkin piti mennä vastustamaaan Lommilan suunnitelmaa ja valmistelin kiireessä oheisen puheen. Timo

Valta kuuluu valtuustolle – Espoossakin

Kansalaisia pelotellaan. Aamun Hesarissa julistetaan isoilla otsikoilla, että Espoon kaupunki aloittaa säästötoimenpiteet, koska verotulot ovat vähentyneet merkittävästi. Näin varmasti on, mutta huvittavinta, tai oikeastaan raivostuttavinta, jutussa oli Espoon rahoitusjohtajan kommentti, että toivottavasti kunnallisveron korotuksesta ei edes keskustella. Wroongg! Tässä tilanteessa – jos ja kun säästöjä aletaan miettiä – Espoossa täytyy keskustella kaikista mahdollisista vaihtoehdoista. Niin palvelujen leikkaamisesta, lainanottamisesta, veronkorotuksista tai asiakasmaksujen nostamisesta. Minä en ainakaan näillä tiedoilla ole valmis leikkaamaan Espoon palveluista. Viime lama opetti, että palvelutasoa on erittäni vaikea nostaa entiselle tasolle. Taloudellinen taantuma lisää melko varmasti palvelutarvetta myös Espoossa, joten meidän on varauduttava myös palveluiden kysynnän kasvuun. Olen siis valmis harkitsemaan kunnallisveroprosentin nostoa. Eli eipä hättäillä, vaan mietitään eri v